Kanta-Häme Hämeenlinna

Vanajaveden valloittaneen isosorsimon leviämistä vastaan voi taistella – Näin torjut tai ehkäiset vieraslajia

Isosorsimosta on ollut riesaa myös Forssassa. Viime kesänä vieraslajia niitettiin ja kerättiin Loimijoesta. Kuva: Tapio Tuomela
Isosorsimosta on ollut riesaa myös Forssassa. Viime kesänä vieraslajia niitettiin ja kerättiin Loimijoesta. Kuva: Tapio Tuomela

Haitallinen isosorsimo on vallannut valtaosan Vanajaveden kapeikon ja Hiidenjoen sekä Puujoen rannoista.

Vieraslaji on levinnyt myös monille muille järville, muun muassa Katumajärvelle, Lehijärvelle ja Loimijoen alueelle. Leviäminen jatkuu aggressiivisesti edelleen.

Isosorsimon torjunta on tärkeää mutta vaikeaa.

Harva tunnistaa

Vaikka isosorsimo on Vanajaveden alueella laajalti levinnyt, harva tunnistaa sitä.

Isosorsimo saattaa äkkiseltään vaikuttaa tavalliselta kaislikolta tai ruovikolta, mutta se erottuu muista kaislikon kasveista tiheän juurakkonsa, harvan röyhynsä ja lauttamaisen leviämisensä ansiosta.

Rannan tarkistus tarpeen heti alkukesästä

Rannanomistajien kannattaa tarkistaa rantansa isosorsimon varalta heti alkukesästä, suosittelee Vanajavesikeskus.

Jäät ja kevättulvat ovat saattaneet kuljettaa rantaan palan isosorsimolauttaa. Jos rantaan tullutta kasvustoa ei pian poista, se juurtuu paikalleen ja alkaa vallata alaa.

Rannanomistajien lisäksi myös vesialueiden osakaskunnilla ja suojelu¬yhdistyksillä on tärkeä rooli ja vastuu isosorsimon torjunnassa.

Kitkentää ja pressukesannointia tarvitaan

Isosorsimoa voi torjua kitkemällä, kesannoimalla pressujen alla tai ruoppaamalla. Myös niitosta voi olla apua.

Tehokkain tapa poistaa pieniä esiintymiä on kitkeä kasvit ja polttaa kasvimassa sen kuivettua. Suurissa esiintymissä tarvitaan pressukesannointia tai ruoppausta.

Vanajavesikeskus on vuodesta 2016 torjunut isosorsimoa Hattulan Lehijärven rannalta pressukesannoimalla.

– Isosorsimon torjunta on osoittautunut arvioitua vaikeammaksi. Pajukkoon levinneestä isosorsimosta on lähes mahdotonta päästä eroon, mutta siellä, missä koko kasvuston saa tiiviisti peitettyä pressulla pitkäksi aikaa, saadaan varsin hyviä tuloksia, kertoo ympäristökoordinaattori Heidi Kontio Vanajavesikeskuksen tiedotteessa.

Vanajavesikeskus on julkaissut esitteen haitallisen isosorsimon tunnistamiseksi ja torjunnan helpottamiseksi. Pääset lukemaan esitteen ja vinkit kasvin leviämisen torjumiseksi tästä linkistä.

Seitsemän syytä torjua isosorsimoa

1. Isosorsimo on aggressiivisesti levittäytyvä vieraslaji, joka ei kuulu Suomen luontoon.

2. Se syrjäyttää alkuperäisiä rantakasveja. Muut rantakasvit eivät pysty kilpailemaan isosorsimoa vastaan sen vahvan juurakon vuoksi. Se valtaa rantoja tiheinä ja laajoina kasvustoina.

3. Juurakon avulla se leviää sekä maalla että vedessä, myös vastavirtaan.

4. Myös linnut voivat levittää isosorsimoa.

5. Se muuttaa kalojen, rapujen ja vesilintujen elinympäristöjä.

6. Se haittaa virkistyskäyttöä.

7. Veden päälle patjaksi kasvaneesta isosorsimokasvustosta lohkeaa lauttoja, jotka kulkeutuvat virran mukana pitkiäkin matkoja. Lautat voivat olla vaaraksi vesiliikenteelle.

 

Julkaistu ensimmäisen kerran Hämeen Sanomissa 21.5.2019.