Kanta-Häme

Vanajavesikeskuksen työ on tavoittanut ihmiset

– Vanajavesi on hieno ja erinomainen vesistö, mutta edelleen rehevä, parhaillaan järvessä kukkii sinilevä, sanoo professori Lauri Arvola.

Vesistöä kuormittavat jätevedet, joita tuottavat järveä eri puolilta ympäröivät maatalous, asutus ja teollisuus.

– Vanajavesikeskus on tehnyt hyvää työtä vesistön kunnon kohentamiseksi, ja työ on tavoittanut ihmiset.

– Kansalaisaktiivisuutta tarvitaan edelleenkin muun muassa rantojen kunnostamisessa, sanoo Arvola ja muistuttaa, että me suomalaiset olemme ”kultapossukerholaisia.” Vedestä, jonka suomalainen kuluttaa, käytetään lähes puolet rajojemme ulkopuolella niiden tuotteiden valmistamiseen, joita sitten käytämme.

Torstaina Petäyksessä järjestetyssä seminaarissa ja myöhemmin illalla Vanajavesi Sävelin -konsertissa osanottajia oli eri puolilta maakuntaa puolitoista sataa. Seminaarissa luennoi muun muassa ympäristöfilosofi kalastaja Pentti Linkola.

Lammilaisille Aki ja Marjatta Kaivolalle vesi merkitsee ensimmäiseksi puhdasta juomavettä. Lammin Perinkäällä asuvina he ovat Mommilanjärven kautta kiinteässä yhteydessä Vanajaveteen.

Aki Kaivolaa harmittaa, että maataloudesta on tehty Vanajaveden suurin saastuttaja. Tulosten määristäkin on eri näkemyksiä. Viralliset tutkimukset ovat vielä harvalukuisia ja lisäksi pitkäkestoisia ja vaikeasti tehtäviä.

Kaivola muistuttaa, että niin kauan kuin ihminen ruokaa saadakseen maataloutta harjoittaa, se jättää omat jälkensä luontoon. Kotimaisesta ruoasta tiedämme kuitenkin missä ja minkälaisissa olosuhteissa se on tuotettu. Meillä maataloudelle ja ruoan tuottamiselle asetetut kriteerit ovat tiukat.

Vanajavesikeskuksen toiminta siirtyy ensi vuoden alusta Vanajavesisäätiölle, Aki Kaivola on säätiön hallituksen varapuheenjohtaja. (HäSa)

Päivän lehti

30.5.2020