Kanta-Häme

Vanajavettä ei kannata ruopata

Kaatopaikat, teollisuuslaitokset ja sahat ovat saastuttaneet vuosikymmenien aikana Vanajavettä ja sen pohjasedimenttiä.

Hämeen elinkeino-, liikenne-, ja ympäristökeskuksen sekä Vanajavesikeskuksen teettämän tutkimuksen mukaan pohjasedimentit ovat kuitenkin odotettua puhtaampia.

– Nykyinen kuormitus on vain murto-osa 1950–1980-lukuihin verrattuna eli sedimentin haitta-ainepitoisuudet vähentyneet, vesistötutkija Hanna Alajoki Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistyksestä kertoo.

Sedimentin laatua tutkittiin 23 kilometrin matkalta Janakkalan Kernaalanjärveltä aina Hattulan Mervenselälle saakka.

Tulosten perusteella näyttää siltä, että suurimassa osassa kohteista kunnostustoimenpiteet on mahdollista toteuttaa ilman erityistoimenpiteitä.

Valtaosassa näytteistä havaittiin alhaisia ja haitattomia haitta-ainepitoisuuksia. Esimerkiksi raskasmetallipitoisuudet olivat lähes kaikkialla haitattomia.

– Näytteitä otettiin 43 pisteestä, kuusi syvänteistä ja 37 rantanäytteinä. Sedimentti todettiin pilaantuneeksi yhteensä seitsemässä näytteessä.

Luonto hoitaa vanhoja syntejä

Ranta-alueilla pilaantuneet sedimentit havaittiin Hämeenlinnassa entisen Sotkan sahan edustalta, 10-tien sillan kohdalta, hotelli Vaakunan edustalla sijaitsevasta lahdesta ja Vanhankaupunginlahden radanpuoleiselta ranta-alueelta.

Janakkalassa löydöt tehtiin Kernaalanjärvestä ja Puujoen yhtymäkohdasta sekä Ahilammin syvänteiden syvimmistä kohdista.

Tutkimuksella selvitettiin, estävätkö sedimenttien haitta-aineet rantojen ruoppaamisen tai vesikasvillisuuden juurakoiden repimisen.

Pilaantuneita alueita ei kannata ruopata. Ei ainakaan ilman kalliita laiteinvestointeja.

– Luonto on lähtenyt hoitamaan vanhoja syntejä kerrostamalla maa-ainesta pilaantuneiden sedimenttien päälle, Vanajavesikeskuksen Sanni Manninen-Johansen sanoo.

Ely-keskuksen Erja Tasangon mukaan ruoppaaminen voi pölläyttää sedimenttiin kätkeytyneet ravinteet ja haitta-aineet virtaavaan Vanajaan.

– Ruoppaamisesta on enemmän haittaa kuin hyötyä, hän huomauttaa.

Ongelmana on myös pohjasta nostetun sedimentin jälleensijoittaminen. Maalle väärin sijoitettuna se saattaa kulkeutua takaisin vesiin.

Rantavesissä voi yhä polskia

Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen vahvistama kokonaisarvio on, ettei pilaantunut sedimentti ole vaaraksi ympäristölle tai ihmiselle.

Niin kauan, kun sedimenttiin ei kosketa.

Alajoen mukaan ihmisten ei kuitenkaan tarvitse olla huolissaan terveytensä puolesta. Uimarannoilla saa yhä kahlata ja polskia.

– Altistus on niin pientä, ettei se aiheuta vaaraa terveydelle.

Pilaantunut alue ei ole kosketuksissa päällimmäisen kerroksen kanssa. Sen tavoittamiseen tarvitsisi kaivautua syvälle pohjaan.

– Rantavesistä otetut sedimenttinäytteet edustivat usean kymmenen sentin syvyistä sedimenttikerrosta ja näytepisteillä vesisyvyyttä oli noin metri, Alajoki selventää. (HäSa)

 

Päivän lehti

1.4.2020