fbpx
Kanta-Häme

Vanha Hämeenlinna rakenteilla

Hämeenlinna on vanha kaupunki, mutta vanhallakaan ei muisti petä.

Muistin nimi on Lydia, ja Lydia jatkaa paisumistaan. Siitä on kiittäminen Hämeenlinnan kaupunginkirjastoa, jonka ylläpitämä digitaalinen kotiseutukokoelma saa lisää aineistoa koko ajan.

Tänä vuonna Lydia koki suuren uudistuksen, kun koko alusta muutettiin, aineistoa kasvatettiin, ja lisäksi koko aineistoon on lisätty selitystekstit.

Intoa ei ainakaan puutu kaupunginkirjaston johtavalta informaatikolta Varpu Vallbackalta.

– Tämä on ollut aikamoinen ponnistus. Pitää sanoa, että työhistoriani paras, ja olen ollut talossa 30 vuotta, Vallbacka toteaa.

Lydian tarina alkoi vuonna 2008, kun Hämeenlinnan kirjasto sai opetus- ja kulttuuriministeriöltä apurahan aineiston digitointia varten. Tuolloin kirjastossa päätettiin, että digitoitava aineisto käsittää pelkästään paikallisaineistoa.

Kansallisarkisto taltioi kansallisesti merkittävät asiakirjat, mutta hämeenlinnalaisille tärkeä aineisto ei ole välttämättä kansallisesti riittävän tärkeää.

Aineistoa kuitenkin riittää vanhasta hallintokaupungista. Varsinkin, kun kaupungin vanhaan suomenkieliseen lyseoon saapui opiskelemaan Suomen historian kannalta merkittäviä henkilöitä.

– Jos me emme tee tätä Hämeenlinnassa, niin kuka? Vallbacka pohtii.

Ensimmäiseksi digitoitiin kirjastorakennuksesta löytyvät vanhat kartat, ja hiljalleen aineistoa ryhdyttiin kartuttaa enemmän.

Vanhin aineisto on 1770-luvulta peräisin oleva kartta.

– Etu on nykyisin se, että yksittäisiä karttoja ei tarvitse hakea tutkijoille, vaan heidät voi opastaa verkkoon, Vallbacka sanoo.

Keväällä aineisto kasvoi vielä, kun aineistoa saatiin paisutettua paikallisten postikorttiharrastajien yksityisaineistolla sekä Suomalaisen kirjakaupan vanhalla postikorttikokoelmalla.

Postikorttien avulla on kyetty välittämään vanhoja kuvia Hämeenlinnan kaupungista. Nuorimmat aineistot ovat 1930-luvulta. Tämä siksi, ettei tekijänoikeuksista tarvitse huolehtia. Postikortteja suositaan myös tekijänoikeussyiden takia.

Lisäksi aineistoon lisättiin 40 paikallisen kulttuurivaikuttajan, kuten Viktor Mannerin ja Onni Wetterhoffin teosta.

– Olemme jo ylittäneet viime vuoden kävijämäärät sivustolla. Useat kävijät viipyvät melko pitkään ja sivuavauksia on paljon, toteaa Lydian teknisesta toteutuksesta vastaava johtava informaatikko Jaana Käki.

Lopputuloksena on Suomen mittapuulla ainutlaatuinen kokoelma. Maakuntakirjastoista harvalla on samanlaista digitaalista aineistoa kerättynä.

Tietoaineistoa on määrä jatkaa edelleen. Jaana Käki kertoo, että lähitulevaisuudessa kirjaston tavoitteena on, että hämeenlinnalaisten omien kotiarkistojen kokoelmia voisi ottaa vastaan ja digitalisoida.

– Yksi ajatus on ollut, että keräisimme aineistoa tiettyjen tapahtumien, kuten olympialaisten ympäriltä, Käki kertoo.

Lydia halutaan kuitenkin pitää laadukkaana vertaisarvioitavan tiedon lähteenä, jonka aineistoon voivat luottaa niin uteliaat kuin tutkijatkin.

– Aivan kaikkia kenkälaatikoissa tuotavia valokuvia ei digitalisoida. HäSa

Katso verkostaLydia-aineistopankki avautuu osoitteessa lydia.hameenlinna.fi.

Menot