Kanta-Häme

Vanha puretaan uuden tieltä?

Sairiossa, Asemantakana vanhan empirepuutalon purkaminen on herättänyt huolta kaupungin vanhan rakennuskannan katoamisesta.

Harjukatu 3:n puutalon tontti mahdollistaa neljän asunnon rivitalon rakentamisen. Kadunvarrelta on vuosien varrella revitty lähes kaikki muut vanhat talot ja tilalle on noussut uusia omakoti- ja rivitaloja.

– Nyt puretaan kauniita rakennuksia yksi toisensa jälkeen. Mitä jää jäljelle? Miksei alueita suojella kaavalla?kysyy alueella ahkerasti lenkkeilevä Mira Gartz.

Parikymmentä vuotta kaupungin kulttuuriympäristöjen säilyttämisen puolesta puhunut valokuvataiteilija Anne Tamminen ihmettelee myös, miksei kaupunki kiirehdi suojelukaavoja arvoalueille.

– Sairio on Suomen suurin yhtenäinen rintamamiestaloalue, joka pitäisi ehdottomasti suojella. Sairion naapurista Hätilästä on pieni alue saanut suojelukaavan, mutta kaavan ulkopuolella purkaminen jatkuu, Tamminen kertoo.

Molemmat kotikaupunkiaan arvostavat naiset muistuttavat, kuinka 1970-luvulla puu-Hämeenlinna purettiin ja tilalle rakennettiin uutta. Menetetyn ympäristön arvo ymmärrettiin vasta parikymmentä vuotta myöhemmin.

Hämeenlinnan kaupungin kaavoitusarkkitehdeillä on suojelukaavaa odottaville hyviä ja huonoja uutisia.

– Hätilän suojelukaavan ensimmäinen osa saa jatkoa ensi vuonna, jolloin vireillä oleva kakkososa valmistuu, kertoo yleiskaava-arkkitehti Niklas Lähteenmäki.

Sen sijaan suojelutarpeista liikkeelle lähtevien uusien kaavojen käynnistämisestä ei ole tietoa. Poliitikot eivät ole asettaneet suojelevalle kaavoitukselle periaatteita.

Hätilää lähdettiin kaavoittamaan, koska suuret tontit ja rakennusoikeudet aiheuttivat kovaa purku- ja uudisrakentamispainetta.

Lähteenmäki toteaa, ettei Sairiossa vastaavaa tarvetta ole, sillä asukkaat ovat itse säilyttäneet alueen lähes yhtenäisenä eikä alueella ole suuria toteutumattomia rakennusoikeuksia.

– Kun suojelusyistä lähdetään kaavoittamaan, seuraava saattaa olla Alvar Aallon suunnittelemien Vanajan autotehtaan vanhojen asuintalojen alue. Siitä on alustavasti keskusteltu, Lähteenmäki sanoo.

Asemakaavalla kaupunki voi ohjata alueiden rakentamista, mutta tilaajapäällikkö Leena Roppola muistuttaa kaavoituksen olevan hidas prosessi, jossa tarpeita tarkastellaan useista eri näkökulmista.

Lähiaikoina uudistuva maankäyttö- ja rakennuslaki mahdollistaa vaiheittaisen kaavoituksen. Olemassa olevaan asemakaavaan voidaan lisätä esimerkiksi vain suojelumerkinnät ilman koko kaavan uusimista.

– Kaupungeilla ei ole suojelukaavoitukseen tarvittavia resursseja. Arvokkaat rakennukset säilyvät varmimmin, kun kaupunkilaiset ymmärtävät niiden arvon koko kaupungille ja säilyttävät omistamiaan rakennuksia itse, Roppola toteaa.

Hämeenlinnan kaupungin kaavoituspolitiikka odottaa keskustelua sekä kaupungin organisaation ja vaalien tuomia muutoksia. HÄSA