Kanta-Häme

Vanha rakennus on hyvä sijoitus

– Rakennuksia ei ole syytä museoida vaan edesauttaa niitä jatkamaan elämäänsä. Kun yhdistetään taitavasti uusi ja vanha, syntyy alueita, joilla viihdytään, pohtii kiinteistökehittäjä Petri Yrjö-Koskinen.

Riihimäeltä Hämeenlinnaan muuttanut Yrjö-Koskinen arvostaa, säilyttää ja uudistaa vanhaa rakennuskantaa. Hän ihailee historiallisesti arvokasta Hämeenlinnaa, jota haluaa olla säilyttämässä ja kehittämässä.

– Hyvin rakennetut ja kauniit vanhat rakennukset ovat arvokkaita, mutta vanhat tarinat lisäävät arvoa. Entisten asukkaiden elämän tunteminen synnyttää tunteen, että itsekin on osa historian ketjua.

Hämeenlinnaan Petri Yrjö-Koskinen muutti ostettuaan pari vuotta sitten koko Perttulan kartanoalueen kymmenine rakennuksineen. Viime keväänä Suomenkasarmi siirtyi hänen omistukseensa.

Suomenkasarmilla kunnostustyö ja uudisrakennusten rakentaminen ovat täydessä vauhdissa. Neljä uutta rakennusta täydentävät vanhaa aluetta, jonka rakennukset remontoidaan asuinkäyttöön.

– Valitettavasti en päässyt itse vaikuttamaan uusien talojen suunnitteluun. Pitäisin tärkeänä kauniita ja tilavia rappukäytäviä, jotka luovat talolle ilmettä ja asukkaille viihtyisyyttä.

– Hieman parempaa laatua ja yksityiskohtia arvostetaan liian vähän nykyrakentamisessa, mutta sitä pääsee ihailemaan vanhoissa taloissa.

Yrjö-Koskinen ei kavahda suojeltuja rakennuksia, sillä hän näkee niissä historiallisten ja säilytettävien arvojen lisäksi myös liiketaloudellisia arvoja.

– Suojelevaa kaavoitusta tarvitaan suojaamaan rakennuksia harkitsemattomalta purkamiselta. Aina asukkaat eivät näe rakennuksissa säilyttämistä puoltavia arvoja.

Suojelumerkintä ei vähennä rakennuksen arvoa Yrjö-Koskisen mielestä. Vaikkei omistaja näe suojeluarvoa, arvokkaaksi ja säilytettäväksi merkitty rakennus löytää kiinteistökehittäjän mielestä aina sopivan omistajan.

Hämeenlinnassa keskustellaan parhaillaan Sairion ja Hätilän rakennuskannan tulevaisuudesta.

Valtakunnallisesti arvokkaaksi luokiteltu Sairion rintamamiestaloalue on säilynyt, koska asukkaat itse ovat vaalineet alueensa ilmettä ja henkeä. Yrjö-Koskinen pitää tätä hyvänä tapana säilyttää, mutta siinä piilee vaaransa.

– Tulee tilanteita, joissa talot voivat joutua vääriin käsiin, puretaan ja tilalle nousee alueen ilmettä rikkovaa uutta. Tätä voidaan torjua vain kaavalla.

Pahimmassa tapauksessa myös Perttulan laaja alue olisi saattanut muuttua rivi- ja kerrostaloalueeksi, josta vanhat empiretalot olisi purettu.

Vanhaa taloa Yrjö-Koskinen ei lähde purkamaan, jos se on kestänyt aikaa jo sata vuotta tai pitempääkin. Ikä todistaa hyvästä kunnosta ja antaa lupauksen, että rakennus kestää toisetkin sata vuotta.

– Kun vanha ja kaunis rakennus puretaan, sitä ei saa millään takaisin.

Petri Yrjö-Koskista kiinnostavat vanhat rakennukset myös rakennusteknisesti. Hän on omasta kokemuksestaan nähnyt, että 1960-luvun loppupuolen jälkeen rakentamisen laatu on laskenut ja jatkuu edelleen luvattoman usein huonona.

– Ammattiylpeys takasi ennen laadun. Enää ei oteta vastuuta omasta työstä. Isolla työmaalla kukaan ei tiedä, kenen käden jälkeä mikäkin seinä on.

Ensimmäiset vuokra-asunnot ovat valmistuneet Perttulaan ja työt Suomenkasarmilla etenevät sisätöihin jo tämän talven aikana.

Yrjö-Koskinen on aiemmin ostanut, kunnostanut ja myynyt edelleen varuskunnan vanhoja rakennuksia myös Riihimäeltä ja Lahdesta. HÄSA