Kanta-Häme

Rikoskomisario muistelee Suomen uskomattomimpia pankkiryöstäjiä: taksilla liikkunut pukuherra, Volvo-Markkasta matkinut Saab-Rytkönen, ikkunasta hypännyt kakkuryöstäjä…

Eläkkeellä oleva rikoskomisario Seppo Sillanpää kertoo uskomattomia tositarinoita 1980–1990-lukujen Suomen pankkiryöstöistä.
Eläkkeellä olevan rikoskomisarion Seppo Sillanpään mukaan noin joka viides 1980–1990-lukujen pankkiryöstöistä jäi Suomessa selvittämättä. Ammattikonnat jäivät kiinni amatöörejä useammin.

Lama toi pankkiryöstäjiksi toheloporukkaa, jolla ei ollut aiempaa kokemusta rikoksista. Moni näki pankkiryöstön ainoaksi ratkaisuksi selvitä veloista, kertoo ex-poliisi Seppo Sillanpää.

Eläkkeellä oleva rikoskomisario oli mukana kaikkiaan 233 pankkiryöstön tutkinnassa 1980- ja 1990-luvulla.

– Ensikertalaiset tekivät yleensä hirveän määrän virheitä, koska eivät esimerkiksi osanneet varastaa autoa tai hankkia aseita. Siellä tapahtui kaikenlaista naurettavaa.

 

Huvittavaa kyllä, suurin osa onnistuneista pankkiryöstöistä oli nimenomaan amatöörien puuhastelua. Selvittämättä eli pimeiksi jäi noin joka viides pankkiryöstö.

”Hän oli ihan kiltti perheenisä, joka hoiteli ryöstörahoilla pankkilainojaan.”
– Ne olivat vaikeita tapauksia usein nimenomaan siksi, ettei tekijöillä ollut minkäänlaista rikostaustaa. Sormenjäljestäkään ei ollut mitään apua, jos ihmistä ei ollut rekisteröity. Sen sijaan ammattikonnat jäivät yleensä kiinni, Sillanpää selittää.

Poliisille tuntematon tavis saattoi käydä ryöstämässä pankin täysin avoimesti pystypäin ja naama paljaana – ja selviytyä silti kiinni jäämättä.

– Eräs sarjaryöstäjä ryösti pääkaupunkiseudulla puolen vuoden aikana kahdeksan pankkia. Hänestä ei kuitenkaan onnistuttu saamaan yhtään ainutta kuvaa, vaikka jokaisessa pankissa oli kamerat.

Lopulta tekijän jäljille päästiin puolivahingossa toisenlaisen kuvamateriaalin perusteella. Valvontakamera oli taltioinut epäilyttävän näköisen miehen tarkkailemassa jotain pankkikonttoria.

– Hän oli ihan kiltti perheenisä, joka hoiteli ryöstörahoilla pankkilainojaan.

 

Nordean Hätilän konttori Hämeenlinnassa joutui aseellisen ryöstön kohteeksi vuonna 2003. Poliisin tekniset tutkijat etsivät jälkiä suljetussa konttorissa. Kuva: Katariina Filppula / Arkisto

 

Kerran Helsingissä siististi pukeutunut ja kohteliaasti käyttäytynyt, ”professoriksi” myöhemmin lempinimetty mies saapui tyynen rauhallisesti taksilla pankkia ryöstämään.

”Mies meni suoraan pankinjohtajan luokse ja tiedusteli, miten pankkiryöstö pitäisi suorittaa, kun hänellä ei ole siitä aiempaa kokemusta.”
– Se oli Säästöpankin Arkadian konttori. Tämä liituraitapukuinen mies meni suoraan pankinjohtajan luokse ja tiedusteli, miten pankkiryöstö pitäisi suorittaa, kun hänellä ei ole siitä aiempaa kokemusta. Joku oli sitten antanut hänelle holvista rahat, Sillanpää kertoo.

– Taksi oli odottanut häntä ulkona koko ajan. Mies käveli rauhallisesti saaliin kanssa taksiin, joka ajoi pois paikalta.

”Professori” oli jäänyt pois Töölöntorin paikkeilla. Jäljet loppuivat siihen. Tutkinnassa ei päästy alkua pidemmälle, ja keissi jäi mysteeriksi.

 

Yksi tapaus Sillanpäätä harmittaa vielä tänäkin päivänä: useita miljoonia markkoja pankeista rosvonnut ”aamuryöstäjä” alias ”kakkuryöstäjä”, joka pääsi lopulta kuin koira veräjästä.

Lopen Osuuspankin Läyliäisten konttori ryöstettiin joulukuussa 1998. Kuva: Anu Kankaansydän / HäSa / arkisto

– Hän oli aina aamulla valmiina takaovella, kun henkilökunta tuli sisään. Kohteena oli useimmiten Aktian konttori, joissa oli aika vähän työntekijöitä. Tällä ryöstäjällä oli myös kummallinen tapa peitellä lattialle köytettyjen työntekijöiden päät sanomalehdillä.

Pankkien holvista irronneet ryöstösaaliit olivat kohtalaisen suuria, satojatuhansia markkoja.

– Sitten hän teki tavoistaan poiketen ryöstön pankin sulkemishetkellä Pitäjänmäen SYP:iin. Hän tuli paikalle lakkakermakakun kanssa ja oli muka tarjoamassa sitä henkilökunnalle. Siitä tuli se nimi kakkuryöstäjä.

Tällä viimeisellä onnistuneella keikallaan hän sai holvista 1,8 miljoonaa markkaa.

– Sen jälkeen hän oli hyvin lähellä jäädä kiinni Lauttasaaressa. Hän oli jo vanginnut henkilökunnan, mutta holvin oven avaamisesta tulikin hälytys poliisille. Kun mies näki ikkunasta poliisiauton pankin edessä, hän oli hypännyt jostain taukotilojen ikkunasta ilman saalista ulos ja puistoon ja kadonnut sinne.

Siihen loppui kakkuryöstäjän keikkailu.

 

Myöhemmin Sillanpää pääsi hänen jäljilleen, mutta mies pääsi pälkähästä.

– Meillä oli todella hyvä tutkintalinja ja ehdokas tekijäksi, mutta Helsingin käräjäoikeus ei suostunut vangitsemaan tätä miestä yhdeksi viikoksi, jonka olisin tarvinnut muutaman asian selvittämiseen. Oikeuden mielestä näyttö ei riittänyt. Näin hänet sitten päästettiin vapaaksi.

– Kaiken lisäksi hän oli vielä pois lähtiessään lipsauttanut tutkijallemme, että ”minä olen jo lopettanut nämä jutut”.

Kakkuryöstäjän viimeinenkin pankkiryöstö vanheni 20 vuoden jälkeen vuonna 2012.

 

Kymmenkunta pankkiryöstöä tehnyt ”Saab-Rytkönen” käytti keikoilla aina Saab 900:aa.

”Pakoauton kuljettaja vain siirsi hiukan autoa eteenpäin sillä välin, kun ryöstäjä juoksi ensimmäisestä pankista toiseen.”
– Rytkösen kuski alkoi urputtaa, miksi aina piti varastaa Saab ja että kyllä se poliisikin jotain osaa päätellä. Mutta Rytkönen oli sitä mieltä, että kun oli Volvo-Markkanen, piti olla myös Saab-Rytkönen.

Volvo-Markkasena tunnettu Matti Markkanen oli Suomen tunnetuin pankkiryöstäjä, joka rötösteli 1960-luvulta 1980-luvun alkuun asti.

Hausjärvellä Rytkösen porukka ryösti samaan aikaan sekä Osuuspankin että postin.

– Ne olivat siinä vierekkäin. Pakoauton kuljettaja vain siirsi hiukan autoa eteenpäin sillä välin, kun ryöstäjä juoksi ensimmäisestä pankista toiseen.

Sillanpään mukaan Saab-Rytkönen pyrki muutenkin erikoisuuksiin.

– Hän karkasi vankilastakin karkauspäivänä.

Lopulta Rytkösen kopla jäi poliisin haaviin Pusulan postin ryöstön jälkeen. Tuolloin postikonttorit toimivat myös Postipankin konttoreina.

 

Eräältä huolella valmistelemaltaan keikalta Saab-Rytkönen sai vain 20 000 markan saaliin.

– Seuraavana päivänä yksi kotoaan karannut 17-vuotias poika osti viereisestä liikkeestä nallipyssyn, teki Elannon muovikassiin silmäreiät ja käveli ryöstämään saman pankin se pussi päässä. Homma kesti vain minuutin, ja saalis oli satatuhatta markkaa eli viisi kertaa suurempi kuin Rytkösellä, Sillanpää naureskelee.

Jalkaisin liikkeellä ollut nuorukainen jäi kiinni vasta kolmen kuukauden kuluttua yritettyään vastaavaa keikkaa Itä-Suomessa.

– Tämä nuori kaveri oli luonnon ystävä ja lähettänyt ryöstörahoja postin kautta Greenpeacelle. Sen takia häntä alettiin kutsua ”Greenpeacen mieheksi”. HäSa


Juttu on julkaistu ensimmäisen kerran 15.10.2018.