Kanta-Häme

Vanha tuomari arvostelee oikeusjärjestelmää

 

Eläkkeelle jäävä Harri Lintumäki moittii viranomaisten toimintaa hitaaksi ja sanoo tuomioistuimen aseman heikentyneen.
 
 
Hämeenlinnalaisille perin tuttu Harri Lintumäki jää keväällä eläkkeelle käräjätuomarin tehtävistä. Hän on ehtinyt jakaa oikeutta nelisenkymmentä vuotta ja sanoo jo jättävänsä työnsä mielellään.
 
Lintumäki on tunnettu suorapuheisuudestaan, eikä säästele sanojaan nytkään. Oikeuslaitoksen toiminnan kehityksessä on joitakin piirteitä, jotka eivät miellytä vanhaa tuomaria.
 
– Aiemmin oikeudenkäynnit olivat enemmän tuomioistuinvetoisia, nyt tuomioistuin on prosessin aikana joutunut osin sivustakatsojan rooliin ja on täysin sidottu siihen, mitä prosessissa esitetään. Joskus on tullut sellainen fiilis, että voi kun saisi ohjata enemmän, hän sanoo.
 
Tuomioistuin jää sivustakatsojaksi
Lintumäki ottaa riidan hometalon kaupasta esimerkiksi lainsäädännön muutostarpeesta.  Kumpikin osapuoli käyttää itse kutsumiaan asiantuntijatodistajia ja pyrkii näyttämään väitteensä toteen. Kysymys voi olla jopa satojen tuhansien eurojen erimielisyydestä.
 
– Tuomioistuin katselee sivusta, muttei saa hankkia puolueetonta asiantuntijatodistelua. Tuomioistuimelle jää liian iso alue, jonka sisällä päätös pitää tehdä. Väitän, että oman asiantuntijatodistajan hankkiminen olisi helpompi ja halvempi keino saada asiassa oikeudenmukainen ratkaisu, hän selvittää.
 
Nykyisessä järjestelmässä on jouduttu jopa siihen, että joskus rikosasioissa tuomioistuimet ovat arvostelleet poliisin tekemää esitutkintaa.
 
– Jos rikosjutussa tutkinta ja syyttäjä ovat ajautuneet harhateille, oikeus voi vain todeta tapahtuneen ja antaa tuomion saamallaan näytöllä.
 
Tällaisia ristiriitatilanteita Lintumäki pitää tuomarin työn kriittisinä vaiheina.
 
– On parempi vapauttaa 99 syyllistä kuin tuomita yksi syytön, mutta tuomarin pitää myös uskaltaa tehdä päätöksiä, hän sanoo.
 
Oikeuden rattaat liian hitaita
Harri Lintumäkeä askarruttaa myös rikosten seuraamusten laatu. Hän pitää välttämättömänä kehittää rangaistusmuotoja. 
 
Suomalaista oikeusjärjestelmää hän pitää liian hitaana. Tuomioiden pitäisi tulla nopeammin, jotta rangaistus vaikuttaisi.
 
– Heikkoutena on ollut ehdollisen tuomion hyvin laaja käyttö vakavissakin rikoksissa.
 
Lintumäki ei oikein usko koko ehdollisrakennelman toimivuuteen etenkään nuorilla, kun tuomio tulee pitkän ajan kuluttua rikoksesta. Rikoksen tekijällekin voi olla kohtalokasta, kun ehdollisia tuomioita voi olla monta peräkkäin.
 
Hänen mielestään väärin tekemisestä pitäisi olla selvä rangaistus. Moni ajattelee ehdollisesta, ettei se ole tuomio ollenkaan.
 
Lintumäki painottaa, ettei kuitenkaan tarkoita, että heti pitäisi kilistellä vankilan ovia. Tulisi käyttää muita rangaistusmuotoja, kuten yhdyskuntapalvelua ja nuorisorangaistusta.
 
Hän uskoo, että harva on valinnut rikollisuuden urakseen. Ennemminkin jokin pieni asia on voinut johtaa tielle, joka on vienyt koko elämän.
 
Seksuaalirikoksia salailtiin
Lasten ja nuorten seksuaalinen hyväksikäyttö on askarruttanut Harri Lintumäkeä koko hänen uransa ajan.
 
– On pomminvarma asia, etteivät teot ole lisääntyneet, mutta julki tulleet jutut ovat. Aiemmin ongelma salattiin, ja viranomaiset lakaisivat sen maton alle.
 
Lintumäen mukaan vasta viime aikoina on todettu, kuinka vakavasta rikollisuudesta on kysymys.
 
– Nyt ollaan hyvällä tiellä, kun vielä 20–30 vuotta sitten oltiin aika metsässä. Onneksi tämä kupla on puhjennut.
 
Tuomion takana on aina ihminen
Näytön arviointi on tuomarin tärkein tehtävä. Vaikka ihmiset ajattelevat, että on olemassa jonkinlainen kaikille yhteinen oikeus, tuomioistuinten ratkaisujen takana on aina ihminen, ja eri tuomarit arvioivat näyttöä eri tavoin.
 
Lintumäen mielestä tämä näkyy tuomioistuinten äänestysratkaisuissa.
 
Lintumäki sanoo, ettei ole mitään takeita, että näyttöä tai rangaistusta arvioidaan samalla tavalla.
 
– Korkein oikeus ja hovioikeudet ovat pyrkineet yhtenäistämään oikeuskäytäntöä. Näytön arviointi ja seuraamusten määrääminen on kuitenkin aina inhimillistä toimintaa, jota virkamies tekee kaikkine puutteineen, elämän murheineen ja arvoarvostelmineen.
 
Harri Lintumäki sanoo aina pärjänneensä ammattinsa kanssa. Nuorena työ vei kokonaan, mutta yöunet eivät menneet koskaan.
 
– Hienoa tässä on, että näkee kättensä jäljen ja käsittelee oikeita asioita ja ihmisiä. Vuosien varrella rutiini on lisääntynyt, mutta toivottavasti ei kyynisyys. (HäSa)