fbpx
Kanta-Häme

Vanha virasto ei kiinnosta

Suomessa on miljoonia neliömetrejä tyhjiä toimistoja ja vapaat tilat vain lisääntyvät.

Kuntaliitokset ja palvelujen keskittäminen kuntakeskuksiin näkyy myös Hämeenlinnassa, jossa yritetään parhaillaan myydä Hauhon, Rengon ja Kalvolan kunnanvirastoja huonolla menestyksellä. Lammin kunnanvirasto on vielä kaupungin käytössä.

Myytävien lista pitenee ilmeisesti lähitulevaisuudessa, kun naapurikunnan Hattulan kunnanvirastokin tyhjenee vuoden loppuun mennessä. Lopullista päätöstä rakennuksen myymisestä ei ole vielä tehty.

Poikkeuksen muodostaa ainoastaan Tuuloksen kunnanvirasto, joka saatiin myytyä ja muutetaan asunnoiksi.

– Meille tulee koko ajan enemmän tilaa myyntiin ja se on yhä vaikeammin myytävää. Vanha virasto kiinnostaa vain harvaa ostajaa, toimitusjohtaja Raili Salminen Linnan tilapalveluista kertoo.

Pääosin 70-luvulla rakennettuja virastotaloja paremmin on Hämeenlinnassa käynyt kaupan koulut. Kouluista ainoastaan Kostilan koulu Lammilla on vielä myymättä.

– Koulut kiinnostavat, mutta halvalla ne joudutaan kyllä myymään. Tyhjillään olevista tiloista on kuitenkin aina kustannuksia, Salminen huomauttaa.

Miljoonia neliöitä tyhjyyttä

Hämeenlinna ei ole yksin. Pääkaupunkiseudulla ja kasvukeskuksissa arvioidaan olevan tällä hetkellä vapaata huoneistoalaa yli kaksi miljoonaa neliömetriä. Määrät ovat kasvaneet nopeasti ja tulevat vielä kasvamaan.

Valtio luopuu tulevina vuosina noin 400 kiinteistöstä. Varuskuntien lakkautukset jatkuvat ja kuntaliitokset tyhjentävät lisää toimistotilaa.

Senaatti-kiinteistöjen myyntipäällikkö Jyrki Maikola arvioi, että virastotalojen ja koulujen jälkeen tulevat seuraavaksi myyntiin seurakuntien suuret kiinteistöt virastoineen.

– Toimistotilaa ei tarvita enää niin paljon kuin aikaisemmin, kun palveluja on ulkoistettu ja moni toiminto hoidetaan tietokoneilla. Kun työntekijällä oli aiemmin 30 neliötä tilaa, on tilaa enää 15 neliötä, Maikola kiteyttää.

Maikola epäilee, että tilanne räjähtää käsiin. Esimerkiksi Kelan ja Verohallinnon palvelut ovat siirtyneet lujaa vauhtia verkkoon ja omien tilojen tarve vähenee. Kaupat keskittyvät ja pankkien pieniä konttoreita on lopetettu kaikkialta.

Keskustat harmaantuvat

Vain harva virasto myydään nopeasti. Maikola ja Salminen kertovat, että joskus kiinteistöjä myydään jopa vuosia. Kynnys purkamiseen on korkealla, sillä se maksaa. Ihanteellisinta on kauppa, jossa ostaja sitoutuu purkamaan kiinteistön omalla kustannuksellaan.

Alun perin asumista varten rakennetut kaupunkien keskustat ovat pikkuhiljaa palaamassa alkuperäiseen käyttöönsä. Esimerkiksi Hämeenlinnaan on nousemassa kokonaan uusia senioritaloja ruutukaavaan ja vanhoja virastoja ja liiketiloja on muutettu asunnoiksi.

Mikäli kaikki suunnitelmat toteutuvat, tulee Hämeenlinnaan myös pieniä vuokra-asuntoja. Perheet asuvat jatkossakin keskustan ulkopuolella.

– Ahvenlinna Birger Jaarlin katu 2:ssa on hyvä esimerkki keskustoissa tapahtuvasta muutoksesta. Kerrostalohan oli aiemmin virastokäytössä, mutta muutettiin sitten takaisin asunnoiksi. Kaikki asunnot myytiin nopeasti, toimitusjohtaja Raili Salminen kertoo.

Monet Hämeenlinnan keskustan taloista ovat kulttuurihistoriallisesti arvokkaita. Arkkitehti Helinin suunnittelemat Rauhankadun ja Raatihuoneenkadun kulmauksessa oleva vanha virastotalo, Anniskeluyhtiön talo, sekä Turuntie 1:n puutalo muutetaan kumpikin ilmeisesti asuinkäyttöön.

– Mitään lopullisia päätöksiä ei ole tehty. Vielä ei ole esimerkiksi tiedossa, tulevatko ne yleensäkään yleisesti myyntiin. Esimerkiksi virastotalon kaava on jo saanut lainvoiman, Salminen sanoo.(HäSa)

Menot