Kanta-Häme

Vanhainkodit kantamaan vastuuta sairaalabakteereista

Suuren sote-rakenneuudistuksen yhteydessä ensi vuoden alusta on tarkoitus saattaa voimaan myös uusi tartuntatautilaki.

– Yksi keskeisimpiä asioita uudistuksessa on, että sosiaalipuolen laitoksille tulee painavampi velvoite seurata mikrobilääkeresistenssin torjuntaa, kertoo sosiaali- ja terveysministeriön lakia valmisteleva ylilääkäri Anni Virolainen-Julkunen.

Suomeksi tämä tarkoittaa lähinnä erilaisten sairaalabakteerien leviämisen estämistä vanhainkodeissa ja muissa ikäihmisten asumisyksiköissä. Eli kuntien sosiaalipalveluille tulee lisää velvoitteita infektioiden seurannassa ja ennaltaehkäisyssä, kun tähän asti vastuu on pääasiassa ollut sairaanhoitopiireillä ja kuntien terveyspalveluissa.

– Käytännössä se tarkoittaa vanhuspalveluiden henkilöstön pitkäjänteistä ja jatkuvaa koulutusta, ylilääkäri selvittää.

– Ihmisten käyttäytymisellä on suuri vaikutus tartuntatautien leviämiseen. Esimerkiksi käsihygienia on asia, joka helposti unohtuu.

Kampanjointi näkyy

Antibioottien liikakäytön osuus sairaalabakteerien syntymiseen on Virolainen-Julkusen mukaan saatu hyvään kuosiin eurooppalaisessa mittakaavassa.

– Se on asia, mikä on lääkäreiden vastuulla jatkossakin. Suomessa antibiootteja käytetään edelleen vähän enemmän kuin muissa Pohjoismaissa, mutta muuten pärjäämme hyvin.

– Toki senkin suhteen pitää kampanjoida koko ajan, sillä kampanjointi todistetusti näkyy resistenssin torjunnassa, ylilääkäri sanoo.

Uudessa laissa otetaan huomioon paremmin myös potilaiden vapaa liikkuvuus Suomen ja EU-maiden sisällä.

– Se on uusi haaste. Euroopassa on monin paikoin huonompi tilanne, ja taudit kulkeutuvat helpommin myös Suomeen.

Eniten keväällä lausuntokierrokselle lähtevässä lakiluonnoksessa ovat auki tietosuojaan liittyvät kysymykset.

– Suomessa on erittäin tiukka tietosuojalainsäädäntö, joka estää tietojen siirtoa yli hallintorajojen. Napit vastakkain tietosuojan kanssa on väestön suojaaminen epidemiatilanteessa, Virolainen-Julkunen kuvailee.

Myös viranomaisten karanteeni- ja eristämisoikeudet ovat aina kiperiä kysymyksiä yksilön vapauden osalta. Nykyisessäkin laissa on karanteenia koskevat määräykset, jotka tulivat Suomen tartuntatautilakiin vuonna 2007 maailman terveysjärjestö WHO:n globaalin terveyssäännöstön pohjalta.

Niitä ei ole tarkoitus kiristää, vaikka esimerkiksi Lohjalla jouduttiin juuri eristämään Steiner-koulun oppilaat tuhkarokkotapauksen johdosta, sillä yli puolet koulun oppilaista olivat rokottamattomia.

– Valtioneuvoston oikeutta päättää pakollisesta rokottamisesta ei ole tarkoitus laajentaa, Virolainen-Julkunen sanoo.

Ei hintalappua

Tartuntatautilaki edennee eduskunnan päätöksentekoon syksyllä, sote-lain vanavedessä.

Samaan aikaan, kun kuntien velvoitteita pyritään säästöjen nimissä karsimaan, myös tartuntatautilaki niitä on osaltaan lisäämässä. Tarkkaa hintalappua uudistuksille Virolainen-Julkunen ei kuitenkaan halua asettaa.

– Jokaisen lain valmisteluun liittyy taloudellisten vaikutusten arviointi, mutta on hyvä muistaa, että idealtaan tämä laki on ennaltaehkäisevä.

– Laitat kympin ennaltaehkäisyyn ja saat satasen säästön, hän vakuuttaa.

Päivän lehti

1.6.2020