Kanta-Häme

Vanhat bensa-asemat ja tiesuola uhkaavat pohjavettä Hämeessä

Oitin liuottimien pilaama pohjavesialue Hausjärvellä ja Järvelän pohjaveden kloorifenolit Kärkölässä ovat Hämeen pahimmat vesikatastrofit. Viisi pohjavedenottamoa on jouduttu sulkemaan saastuneena ja Tammelan Liesjärven ottamon vettä joudutaan käsittelemään ennen käyttöä.

– Oitissa ei pystytä muuta kuin odottamaan luonnollista puhdistumista. Järvelässä Koskinen oy rahoittaa konsulttityötä, jolla kehitellään uutta puhdistustapaa, mutta siitä ei vielä ole sen tarkempaa tietoa, kertoo hydrogeologi Petri Siiro Hämeen elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksesta (ely).

Oitin ja Järvelän kaltaisia laajojen pohjavesivarantojen pilaantumista ehkäistään Hämeessä ennalta. Tavoitteena on vuoteen 2021 mennessä pystyä sekä poistamaan riskitekijöitä että torjumaan pilaantumista.

– Teiden suolaus on yksi isoimmista ja laajimmista riskitekijöistä. Kloridipitoisuudet ovat monin paikoin koholla, vaikkeivät estä veden käyttöä. Teiden varsille rakennetaan suojauksia ja toisaalta tavoitteena on päästä käyttämään yhä enemmän korvaavia liukkautta estäviä aineita.

Riskit liittyvät ihmisen toimintaan. Oitin ja Järvelän tavoin saastunut maa vuotaa kemikalioita pohjaveteen myös monilla entisillä huoltoasemilla, asutuksen keskellä, yritysaluilla, maataloudessa ja jopa teiden varsilla.

Ongelmia on Viralassa ja Liesjärvellä

Petri Siiro muistuttaa, että Janakkalan Turengissa polttoaineiden lisäaineet ovat pilanneet pohjaveden. Valion vedenottamo jouduttiin sulkemaan käytöstä pari vuotta sitten. Taajaman toinen vedenottamo on kuitenkin pysynyt puhtaana.

– Janakkalassa Viralan risteyksen tuntumassa kloridipitoisuudet ovat koholla samoin kuin Hallakorven pohjavesialueella sekä Hämeenlinnassa Hattelmalan harjulla ja Rengossa.

Yksi riskialueista on Tammelan Liesjärvellä, jossa pohjavedestä on löytynyt torjunta-aineita. Pohjavedenottamoa pystytään käyttämään, mutta vesi on ensin puhdistettava.

Päijät-Hämeenkin puolella riittää pilaantuneita maita ja pohjavesiä. Koko Lahden kaupungin keskusta-alue on riskialuetta, jossa Launeen pohjavedenottamo on jouduttu sulkemaan ja Urheilukeskuksen alue on saastunut.

– Vierumäellä urheiluopiston vedenottamo on käytössä, mutta pohjavedessä on torjunta-aineita. Nastolanharjun Uudenkylän puolella on pohjaveteen päässyt sekä torjunta-aineita että bensiinin lisäaineita.

Suojelu suunniteltu, mutta raha tiukassa

Koko maassa on tehty pohjavesien tila-arviot samalla, kun on laadittu vesienhoitosuunnitelmat. Pohjavesistä tutkitaan sekä niiden määrä että kemiallinen tila.

Hämeessä riittää pohjavesialuilla vettä. Kahdeksalla alueella pohjaveden tila on huono.

Viidessä vuodessa huonoksi luokiteltavien pohjavesialueiden määrä on laskenut viidellä.

Hämeessä on 341 pohjavesialuetta, joista riskialuiksi on nimetty 41. Viidessä vuodessa riskialueet ovat vähentyneet yhdellä.

– Riskinalaisille tai huonossa tilassa oleville pohjavesialueille on tehtävä pohjavettä ennallistavia ja suojelevia toimenpiteitä. Riskialuille tehtyjen suojelusuunnitelmien toimenpiteet on toteutettava kiireellisesti. Toisaalta töitä rajoittaa kuntien nykyinen taloustilanne, Petri Siiro toteaa. (HäSa)