Kanta-Häme

Vanhojen kaatopaikkojen kunnostus imee rahaa miljoonia euroja

Vanhat kaatopaikat täplittävät Hämeenlinnan arvokkainta maaomaisuutta eli rantoja.

Suurin kysymysmerkki ovat Hämeensaaren pilaantuneet maat, sillä ne on tutkittu vasta alustavasti. Monta kertaa tutkitussa Kantolanniemessä pitää tehdä vielä valtavat työt ennen kuin sinne voidaan alkaa rakentaa. Pilaantuneet maat tuottavat päänvaivaa Keinusaaressa, mutta myös harvempaan asutuilla alueilla.

Oikeastaan vain Aulangolla ei ole Hämeenlinnassa takuuvarmasti pilaantunutta maata. Mummunmäen kaatopaikasta ei ole ollut Aulangon likaajaksi.

– Hämeenlinnassa on ihan sama tilanne kuin kaikissa muissakin Suomen vanhoissa kaupungeissa. Mihinkään paniikkiin täällä ei ole aihetta, diplomi-insinööri Lulu Ranne Hämeen ely-keskuksesta korostaa.

Hämeenlinnan kaatopaikkojen tikittävistä aikapommeista saatiin purettua sytytyslanka jo 90-luvulla. Vaikka vanhoja kaatopaikkoja onkin Kanta-Hämeessä kaikkiaan sata, kaipaa niistä vain kolmasosa perusteellisia lisäselvityksiä.

Suurin osa kaatopaikoista saa olla, sillä ne ovat pieniä, vaarattomia ja kaukana pohjavesialueilta ja asutuksesta.

– Hämeenlinnalle kertyy miljoonien ja mahdollisesti jopa kymmenienmiljoonien lasku kaatopaikkojen kunnostamisesta. Yhden pienehkön kaatopaikan kunnostuksesta selvitään yleensä sadoillatuhansilla eurolla. Jos joudutaan vaihtamaan maamassoja, voivat kulut nousta miljooniin euroihin, Ranne arvioi.

Mikään pikkujuttu ei siis tule olemaan esimerkiksi Kantolanniemen tapahtumapuiston pilaantunut maa. 23 hehtaarin vanhan saha-alueen pilaantuneiden maiden riskienhallinta- ja kunnostustoimenpiteiden lopulliset kustannukset selviävät vasta Etelä-Suomen Aluehallintoviraston luvan myötä.

Elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus eli ely valvoo yleensä aina, kun pilaantuneita maita puhdistetaan. Kun ympäristölupaa tarvitaan sekä vesilain että ympäristönsuojelulain mukaan, myöntää sen aluehallintovirasto. Juuri aluehallintovirasto on myöntänyt ympäristöluvan esimerkiksi Keinusaareen.

Kahtoilampi seuraavana vuorossa

Vanhojen kaatopaikkojen kunnostamisella ei ole kiire, vaan työt tehdään yleensä silloin, kun alueelle pitäisi päästä rakentamaan. Joskus tilanne korjaantuu jo odottamisen aikana eli kaatopaikalla oleva jäte on ehtinyt maatua.

Tällä hetkellä Hämeenlinnan kiireisimmin kunnostettava kaatopaikka on vanha Kahtoilammen kaatopaikka. Lulu Ranteen mielestä pienehkö kaatopaikka edustaa kaikin puolin mainiosti keskivertokaatopaikkaa. Sinne on aikojen kuluessa kipattu sekalaista jätettä katseilta piiloon. Kiireiseksi Kahtoilammen tekee sen sijainti pohjavesialueella ja aivan luonnonsuojelualueen rajalla.

– Kahtoilampi on tutkittu ja sen maaperästä löytyi raskasmetalleja sekä yhdyskunta- ja rakennusjätteitä. Alueen pohjavesi on kuitenkin puhdasta. Lain mukaan pohjavedelle ei saa edes aiheuttaa uhkaa, joten maaperäkunnostus on myös sen mukaan perusteltua. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että maata viedään kaatopaikalta pois niin syvältä kuin jätettäkin on eli muutaman metrin syvyydeltä, Lulu Ranne sanoo.

Mikä ihme yhden vanhan Kahtoilammen tapaisen kaatopaikan kunnostuksessa maksaa?

Pilaantuneen maan massanvaihto maksaa aina maltaita. Kunnostuskustannukset ovat yleensä 100-150 euroa kuutiolta. Lisäksi maasta, joka sisältää puolet jätettä joudutaan maksamaan jäteveroa 50 euroa tonnilta. Kun puhutaan maasta, ei tuhat kiloa ole vielä paljoakaan.

Kahtoilammen kaatopaikan omistaa Hämeenlinnan kaupunki. Sen kunnostamisen on arvioitu maksavan 150 000 – 200 000 euroa.

– Kahtoilammen jälkeen on sovittava muun muassa Hauhon kirkonkylän kaatopaikan ja Sammon kaatopaikan pilaantuneisuusselvityksistä. Edessä on myös Idänpään vanha kaatopaikka, joka on keskellä asutusta. Se ei ole kiireellinen kunnostuskohde, mutta sen päälle ei saa rakentaa ennen kuin massat on vaihdettu, Lulu Ranne kertoo.

Vanhoja kaatopaikkoja paljon

Vanhat kaatopaikat olivat yleensä Kahtoilammen tapaisia pieniä kaatopaikkoja, joita oli tiheästi pitkin metsiä. Mutta miten ely-keskus voi tietää kaikki alueen kaatopaikat, kun niistä eivät nykyiset asukkaatkaan aina tiedä?

– Monta kertaa kaatopaikat tulevat ilmi alueen historiasta ja ihmisten jutuista. Me kierrämme ne läpi kuntien viranomaisten kanssa, joilla on aika paljon tietoa. Ikävin tilanne on silloin, jos yksityinen ihminen on rakentanut kiinteistön kaatopaikalle, eikä hänellä ole mitään tekemistä maan pilaantumisen kanssa.

Jos maa pitää puhdistaa nopeasti, eikä maanomistaja suostu yhteistyöhön, voi ely kehottaa häntä puhdistamaan maan. Tämä on kuitenkin erittäin harvinaista, eikä Lulu Ranne ole moiseen törmännyt.

Mikäli kaatopaikka on ollut toiminnassa jo ennen ensimmäistä jätelakia eli vuotta 1979, selvitetään vastuuasioita tavallisesti neuvotellen. Joskus ratkaisua joudutaan hakemaan korkeimman hallinto-oikeuden kautta.

– Kaatopaikat tulevat yleensä puheeksi vasta siinä vaiheessa, kun aluetta ollaan kaavoittamassa. Hälytyskellojen pitäisi kuitenkin soida jo paljon aikaisemmin, Lulu Ranne huomauttaa.

Yllätyksiä voi aina tulla

Lulu Ranne ei usko, että Hämeenlinnassa paljastuu enää suuria yllätyksiä. Kantolanniemessä on kolme vanhaa kaatopaikkaa, jotka on tutkittu. Alueen rakentaminen alkaa ilmeisesti juuri kaatopaikalta, sillä vanha Virkkeen kiinteistö on rakennettu kaatopaikan päälle.

– Joskus alue on niin arvokas, että kaatopaikkakin kannattaa ostaa. Saahan siitä joka tapauksessa rahansa pois, vaikka maanvaihto maksaisikin miljoonia euroja. Päätöksiä rakentamisesta tehdään kuitenkin yhä hätiköiden. Silloin kustannukset voivat olla ikävä yllätys.

Hämeensaaren pilaantuneet maat ja etenkin kaatopaikka vanhan Anttilan tavaratalon kohdalla eivät ole uutinen hämeenlinnalaisille. Lulu Ranteen mielestä suurta kiinnostusta herättänyttä aluetta ja sen maaperää on tutkittu kuitenkin liian vähän. Hän arvioi, että alueen puhdistaminen tulee maksamaan miljoonia euroja.

Lulu Ranne kuvailee hyvin hoidettua kaavoitusta rauhallisesti eteneväksi asiaksi. Kova kiire ja puutteelliset maaperäselvitykset aiheuttavat yllättäviä kustannuksia rakentamisessa. Aina, kun puhutaan maasta ja maaperäkunnostuksista, puhutaan myös kovista kustannuksista ja sekoittuvista aikatauluista. Hätiköinti aiheuttaa yleensä vain vikatikkejä.

Esimerkiksi Keinusaaressa syntyy yhä uusia ja yllättäviä kustannuksia, kun maaperää joudutaan kunnostamaan.

– Vanhat kaatopaikat häviävät pikkuhiljaa, sillä eihän Kanta-Hämeessä ole ollut enää vuosiin ainakaan luvallisia kaatopaikkoja Karanojan ja Forssan Kiimassuon perustamisten jälkeen. (HäSa)