Kanta-Häme

Vanhukset syövät bodarien eväitä

Useimpiin Hämeenlinnan hoivakoteihin ja laitoksiin ruoan valmistava Linnan Ateria Oy on keväästä lähtien rikastanut pieniruokaisempien vanhusten ruokaa proteiini- ja energialisillä.

– Vähän kuin kehonrakentajilla. Myös välipaloina on alettu suosia rahkaa, raejuustoa ja kuitupitoisia juttuja, kertoo yhtiön operatiivinen johtaja Niina-Liisa Erkkilä.

Tuoreiden suositusten mukaan ikääntyneiden pitäisi saada vähintään 80 grammaa proteiinia päivässä. Ongelma on, että ikääntyessä ruokahalu ja annoskoot pienenevät.

Valkuais- ja energiapitoisuuden sekä pienen koon lisäksi täytyy ottaa huomioon maistuvuus.

– Esimerkiksi soija erottuu vanhuksen suussa. Elintarviketeollisuus on onneksi lähtenyt kehittämään neutraalimman makuisia tuotteita, toteaa Voutilan tuotantopäällikkö Mervi Paavola.

– Vanhukset tarvitsevat myös sokerinsa ja suolansa. Ruoan pitää maistua, jotta sitä myös syödään, Erkkilä lisää.

Ravintolisillä tehostettu ruoka on Paavolan mukaan kymmeniä prosentteja kalliimpaa kuin perusannokset. Kaupunki maksaa nykyisellä sopimuksella jokaisesta ateriasta saman verran, mutta Linnan Ateria tasoittaa kustannuksia oman rakenteen sisällä.

– Ruoka-alan ihmisille ravitsemus on sydämen asia. Olen huomannut, että se vaikuttaa henkilöstömme työtyytyväisyyteenkin, kun vanhukset syövät hyvin, Erkkilä perustelee panostusta.

Lisukkeita ja mausteita

Hämeen ammattikorkeakoulu on tutkinut osana Euroopan laajuista Optifel-hanketta maakunnan ikäihmisten ravinto- ja makumieltymyksiä.

– Selkein viesti on toiveiden ja tarpeiden yksilöllisyys, sanoo hankkeen projektipäällikkö, Hamkin bio- ja elintarviketekniikan yliopettaja Tuija Pirttijärvi.

Toive vanhusten valinnanvapaudesta ei todennäköisesti tule ainakaan vähenemään jatkossa.

– Ateriapalvelujen tuottajille heitetään pohdittavaksi, miten yksilöllistä ruokaa he pystyvät toteuttamaan?

Linnan Ateriassa ollaan tietoisia Hamkin tutkimuksesta. Ruokasaliolosuhteissa asiakkaille pystytään tarjoamaan linjastossa valinnanvapautta, mutta osastoilla ollaan Niina-Liisa Erkkilän mukaan mausteiden varassa.

– Lisätilauksella pystymme kuitenkin toimittamaan erilaisia lisukkeita. Esimerkiksi silli on aika yleinen ja kesäisin talkkuna.

Vauvamössö ei maistu

Hamkin sosiaali- ja terveysalan opiskelijoiden tekemissä haastatteluissa on korostunut myös visuaalisuus ja ruoan arvostus.

– Ei mitään soseutettuja ruskeanharmaita vauvamössöjä, vaan pehmeänkin ruuan pitää pelata väreillä ja aidoilla muodoilla, jotta se olisi maittavaa, Pirttijärvi huomauttaa.

Hänen mukaansa kasvisten ja hedelmien kulutusta lisäämällä vanhusten terveitä elinvuosia on mahdollista lisätä tavattomasti. Yksi helppo ratkaisu olisi tarjota laitoksissa asuville vanhuksille vihannes- tai hedelmäpaloja naposteltavaksi myös varsinaisten ruoka-aikojen ulkopuolella.

– Tällaisten kulhojen esillepano tuli kehitysehdotuksena, kun haastateltiin hoivalaitosten ja ateriapalveluiden henkilökuntaa, Pirttijärvi kertoo.

Rakennemuunneltu, sileä ruoka on jo arkipäivää Linnan Aterioille. Vihanneskulhojakaan ei pidetä täysin mahdottomana ajatuksena.

– Monilla on kuitenkin hampaat huonossa kunnossa, joten pehmeämmät naposteltavat voisivat toimia paremmin. Esimerkiksi hedelmät menevät hyvin vanhuksille alas kiisselin muodossa.

– Tällä hetkellä päähaaste on kuitenkin mielestäni proteiinin riittävyys, Niina-Liisa Erkkilä pohtii. (HäSa)