Kanta-Häme

Vanhusten huijaaminen yleistyy – Satu Taiveaho ja romanssihuijareita jahtaava Tuula Visa kertovat vedätyksistä

Huijauksia, petoksia ja taloudellista hyväksikäyttöä löytyy nykyään laidasta laitaan, kertoo Suvanto ry:n toiminnanjohtaja Satu Taiveaho. Romanssihuijareita jahtaava Tuula Visa: ”Valitettavasti vanhukset uskovat kaiken, mitä netissä ja Facebookissa kirjoitetaan.”
Suvanto ry:n toiminnanjohtaja Satu Taiveaho painottaa, ettei huijatuksi tulemista ole syytä hävetä, sillä niin voi käydä kenelle tahansa. Kuva: Viki Salonen

Vanhusten taloudellinen huijaaminen on yleistynyt viime vuosina merkittävästi, kertoo Suvanto ry:n toiminnanjohtaja Satu Taiveaho.

Ilmiö johtuu paitsi ikäihmisten määrän kasvusta myös siitä, että yhä suurempi osa iäkkäistä viihtyy nykyään netissä, varsinkin Facebookissa.

Vedätysmahdollisuuksia on lisännyt pankkipalvelujen digitalisaatio, joka hämmentää yhä monia eläkeläisiä, Taiveaho huomauttaa.

Huijaus- ja petosbisneksiä pyörittäville rikollisille netin ja varsinkin sosiaalisen median löytänyt vanhusväestö merkitsee houkuttelevia apajia. Huijauksissa pyritään hyödyntämään vanhuksen yksinäisyyttä ja toimintakyvyn heikkenemistä.

”Upseerit” rahastavat eläkeläisrouvia

Oman kasvavan erityisongelmansa muodostavat romanssihuijaukset, joissa seniorit kynitään rakkaudentunnustuksille rakentuvien tarinoiden voimalla.

Romanssihuijareita verkossa jahtaavan Tuula Visan mukaan suomalaisilta eläkeläisiltä imuroidaan kymmeniä miljoonia euroja vuodessa kansainvälisten rikollisliigojen taskuihin, pääasiassa Afrikkaan.

– Valitettavasti vanhukset uskovat kaiken, mitä netissä ja Facebookissa kirjoitetaan. Varsinkin leskeksi jääneet ovat täydellisen otollista maaperää huijareille. Mummujen sukat pyörivät jaloissa, kun imeliä rakkausviestejä ja sydämenkuvia alkaa lennellä aamuin illoin.

– Huijausprofiileissa esiinnytään usein esimerkiksi amerikkalaisena upseerina. Tällaiset kenraalimajurit ja muut vetoavat iäkkäämpiin naisiin, Visa tietää.

Valetyöntekijöitä joka lähtöön

Klassisten huijaussähköpostien tai -soittojen esitetään yleensä tulevan luotettaviksi koetuilta tahoilta kuten poliisilta, pankilta tai verottajalta. Aiemmin ne olivat poikkeuksetta tökeröjä konekäännöksiä, mutta kieliasu on vähitellen kohentunut.

Satu Taiveahon mukaan huijausmeilit tunnistaa tyypillisesti jo epäilyttävästä sähköpostiosoitteesta. Hän muistuttaa, ettei pankki, poliisi tai mikään muukaan virallinen taho kysy henkilökohtaisia pankkitietoja sähköpostitse tai puhelimitse.

Valepoliisien lisäksi ikäihmisten riesaksi on ilmaantunut paljon muitakin valetyöntekijöitä.

– On esitetty vesimittarinlukijaa, kotipalvelutyöntekijää, sosiaalityöntekijää, yliopiston tutkimusapulaista ja niin edelleen. Näissä rooleissa on yleensä yritetty päästä ikääntyneen kotiin, Taiveaho kertoo.

– Palvelutaloihin on onnistuttu tunkeutumaan muun muassa liinavaatemyyjänä.

Joskus vanhukselta ongitaan puhelimitse lähiomaistietoja, joiden avulla uhrilta voidaan myöhemmin lypsää rahaa.

Hämeen Sanomien tietojen mukaan kantahämäläisille on taas viime aikoina soiteltu epäilyttävistä +44-alkuisista numeroista. Niistä on kalasteltu englanniksi myöntävää vastausta, jota käytetään sitoumuksena jonkin olemattoman tai ylihintaisen palvelun tai tuotteen ostamiseen. Talous- ja petosrikostutkinnasta vastaava rikoskomisario Jari Uotila Hämeen poliisista kertoo, että huijauspuheluista tulee ilmoituksia usein ryppäissä lyhyen ajanjakson aikana.

– Epäilyttävästä numerosta tulevaan soittoon ei kannata vastata. Jos soittoon on vastattu ja kysymykset vaikuttavat epäilyttäviltä, kannattaa vain lopettaa puhelu, hän opastaa.

Liian hyviä tarjouksia ja outoja laskuja

Ihmisiä yritetään rahastaa myös monenlaisilla hullunhalvoilla ”tarjouksilla”, esimerkiksi yhden euron puhelimilla, tai varmalla rahantulolla.

– Kaikki, mikä tuntuu liian hyvältä ollakseen totta, ei yleensä ole totta, Taiveaho kiteyttää.

Perinteisissä huijauslaskuissa saatetaan jäljitellä esimerkiksi terveyspalvelujen laskuja. Tavoitteena on, että vanhus maksaa feikkilaskun puolihuolimattomasti muiden laskujen mukana.

Suvanto ry:n Satu Taiveaho painottaa, ettei huijatuksi tulemista ole syytä hävetä, sillä niin voi sattua kenelle tahansa. Kuva: Viki Salonen
Satu Taiveahon johtaman Suvanto ry:n Mummonmarkan vartijat -hanke pyrkii torjumaan ikäihmisten taloudellista huijaamista. Kuva: Viki Salonen

Osa huijareista jalkautuu kotioville.

– Soitetaan ovikelloa ja pyydetään vesilasillista ja päästään sitä kautta asuntoon, Taiveaho sanoo.

– Ainakin Helsingissä on tehty myös kyydityshuijauksia. Huijarit odottavat iäkkäitä kauppojen edustoilla ja tarjoavat kantoapua tai kyytiä kotiin.

Pankkiautomaatitkin ovat edelleen aina mahdollisia vaaran paikkoja.

Eräs yleinen huijausmuoto on turhien ja ylihintaisten kotiremonttien myyminen.

Kun omat läheiset pettävät

Ikääntyneiden omien läheisten tekemä taloudellinen hyväksikäyttö jää pitkälti piiloon, sillä kaltoinkohdellut tapaavat suojella lapsiaan tai syyllistää itseään heidän tekemisistään.

Useimmiten vanhuksen säästöjen tai muun omaisuuden kimpussa ovatkin aikuiset lapset tai lapsenlapset.

– Tilin tyhjentämisen lisäksi yleistä on ennakkoperintöön tai lahjojen antamiseen painostaminen tai muunlainen vanhempien omaisuuden haltuunotto, Taiveaho kertoo.

Vanhempien tai isovanhempien alistamisen taustalla ovat yleensä tekijän päihde- tai mielenterveysongelmat.

Toisinaan tilaisuus tekee varkaan, ja vanhuksen raha-asioita sinänsä mallikkaasti hoitanut omainen alkaakin rohmuta rahoja omiin taskuihinsa tai laskuihinsa.

– Lisäksi on näitä perinteisiä auervaaroja, jotka tulevat elelemään eläkeläisen siivelle.

Taiveaho teroittaa, että ikääntyvien kannattaa tehdä jo hyvissä ajoin edunvalvontavaltuutus.

– Silloin pääsee itse vaikuttamaan siihen, kuka ne omat talousasiat hoitaa sitten, kun ei itse enää siihen pysty. Sitä ei voi tehdä enää siinä vaiheessa, kun muistisairaus on jo iskenyt.

Apua löytyy monesta paikasta

Taiveaho rohkaisee uhreja avautumaan asiasta esimerkiksi sosiaalitoimeen tai poliisille. Suvannolla ja joillain muillakin yhdistyksillä ja järjestöillä on auttavia puhelimia taloudellisen hyväksikäytön ja huijausten uhreille. Heitä palvelee myös väkivaltaa kokeneita auttava Nollalinja.

Jos ikääntyneen käytöksen tai taloustilanteen yllättävä muutos herättää huolta lähipiirissä tai esimerkiksi naapureissa, hänestä voi tehdä kunnalle huoli-ilmoituksen eli vanhustensuojeluilmoituksen.

Suvanto ry toimii ikääntyneiden kaltoinkohtelun ja hyväksikäytön ehkäisemiseksi. Yhdistyksen Mummonmarkan vartijat -hankkeella pyritään lisäämään tietoisuutta ikäihmisten taloudelliseen kaltoinkohteluun ja huijaamiseen liittyvistä asioista. HäSa