Kanta-Häme

"Vankila on kuin Hilton-hotelli"

Ulkomaalaisten vankien määrä on kaksikymmenkertaistunut viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana Suomessa.

Esimerkiksi Hämeenlinnan vankilan vajaasta 200 vangista reilut parikymmentä vankia on ulkomaalaista. Vantaan vankilassa taas vangeista jopa kolmasosa on ulkomaalaisia.

Kreikkalainen Emmanouela Messinezi, 22, vertaa Hämeenlinnan vankilaa hotelliin.

– Täällä olen turvassa. Asiat olisivat toisin, jos olisin kreikkalaisessa vankilassa. Siellä ei pärjäisi ilman rahaa ja lahjontaa, ja sellissä olisi monta ihmistä. Olen nuori ja rakastan elämää, en halua sinne.

Messinezi tuli lokakuussa Hämeenlinnan vankilaan Ruotsin vankilasta. Aikaisempaa vankikokemusta hänellä ei ole.

– Ruotsissa oli enemmän tekemistä kuin täällä, oikeita töitä koko ajan.

Suomessa Messinezi on tehnyt töitä siivousryhmässä toisen ulkomaalaisen vangin työparina, mutta nyt hän on saanut ”potkut”, koska hän ei ole ollut riittävän huolellinen.

– Olisi kiva, jos olisi töitä. Aika käy muuten pitkäksi. Vietän aikaa muiden ulkomaalaisten vankien kanssa silloin, kun se on mahdollista.

Miniyhteiskunta

Vankilanjohtajan Samuli Laulumaan mukaan vankila heijastelee sitä, mitä yhteiskunta tulee olemaan muutaman vuoden kuluttua. Kansainvälisyyden kasvaminen näkyy usein ensin vankilassa ja sen jälkeen ympäröivässä yhteiskunnassa.

Kielitaitoa tarvitaan nykyään yhä enemmän. Laulumaan mukaan Hämeenlinnassakin henkilökunta käyttää päivittäin englantia, viroa ja venäjää. Henkilökunnalle on tulossa myös kielikoulutusta. Arkea vankien kanssa hoidetaan välillä myös sanakirjojen ja elekielen avulla. Viimeisinpänä on hankittu kiina-suomi-sanakirjoja.

– Tarvittaessa käytetään tulkkipalveluita esimerkiksi, kun selvitetään rikosprosessiin kuuluvia asioita vangille. Ulkomaalaiset vangit työllistävät enemmän.

Ulkomaalaiset vangit tuovat vankilan arkeen erityistarpeita. Esimerkiksi ruokaan, uskontoon ja kielitaidottomuuteen pyritään vastaamaan. Muslimeille on sianlihatonta ruokaa, ramadanin aikana on mahdollista syödä vain yöllä ja kirjastossa on saatavilla muutakin kuin suomenkielistä kirjallisuutta.

Suomessa on romanivankeja ollut kautta aikojen. Se on Laulumaan mukaan opettanut valtaväestöä kohtaamaan erilaisuutta.

– Työntekijät ovat ammattitaitoisia ja vankeihin suhtaudutaan tasavertaisesti. Rasistisia ongelmia ei ole tullut esille. Tietenkin aina on yksittäisiä tapauksia, joissa ulkomaalaisella vangilla on vaikeuksia sopeutua uuteen toimintakulttuuriin.

Samuli Laulumaan mukaan kuitenkin yksi asia on unohtunut.

– Meidän pitäisi miettiä, mitä ulkomaalaisille vangeille tapahtuu, kun he vapautuvat. Hämeenlinnassakin tilanne olisi kehittämisen arvoinen, koska täällä vapautuu vankeja Hämeenlinnan seudulle. Ulkomaalaisten pitkät tuomiot ja omaisuusrikosten suhteellisen suuri määrä kertoo myös rikoksenuusimisriskistä.

Omissa porukoissa

Vankilan käytävällä suomalainen vanki kertoo, että ulkomaalaiset vangit ovat omissa porukoissaan. Syyksi hän epäilee kielimuuria, mutta myös sitä, etteivät ulkomaalaiset kiinnosta suomalaisia.

– Suoraan sanottuna ei me digata niistä.

Myös tutkimus ulkomaalaisten vankien oloista Suomessa allekirjoittaa väitteen. Vankien hierarkiassa etnisellä taustalla on merkitystä. Muun muassa afrikkalaistaustaiset vangit ovat yleensä vankilassa passiivisia juuri pelon vuoksi. Nuoret miesvangit sen sijaan joko kasvattavat voimaansa pärjätäkseen tai sitten he ystävystyvät suomalaisten kanssa. Pääasiassa kuitenkin usein ulkomaalaiset vangit hakeutuvat toistensa seuraan ja haluavat sellinsä lähelle toisiaan.

Samuli Laulumaan mukaan ulkomaalaiset vangit yleensä huomaavat, että vankeja kohdellaan tasavertaisesti. Vankilanjohtaja myöntää, että ulkomaalaiset vangit jäävät kielimuurin vuoksi ulkopuolelle esimerkiksi päihde- tai kuntoutuspalveluista.

Suomessa on ihmisarvo

Paljaassa sellissä istuu Nima Farah, 29. Hän on Hollannin kansalainen, mutta juuret ovat Somaliassa. Farah on asunut ikänsä Euroopassa ja hänen kaksi poikaansa ovat Yhdysvaltojen kansalaisia.

Suomea Farah tuntee vain vankilasta katsottuna, sillä hänet pidätettiin jo lentoasemalla.

– Luulin, että olot olisivat kuin amerikkalaisissa vankiloissa ja täällä olisi väkivaltaa. Tämähän on kuin Hilton-hotelli verrattuna esimerkiksi afrikkalaisiin vankiloihin.

Farahin mielestä Suomessa rikollisellakin on ihmisarvo, mitä monessa muussa maassa ei ole.

– Muissa maissa rikollisen tarvitsee vankilassa ollessaan maksaa teoistaan. On oikeus kiduttaa, eikä ole mitään ihmisarvoa.

Farah on muslimi, ja hän saa uskontonsa mukaista ruokaa. Kiitosta saavat myös ystävälliset vartijat.

– Vartijoille toivoisi kielikoulutusta, koska kaikki eivät pärjää englannilla.

Farah työskentelee siivousryhmässä ja käy vankilan zumbassa. Kaikki työstä tuleva taskuraha menee puhelinkortteihin. Hän soittaa pojilleen ja äidilleen Afrikkaan sekä siskolleen Eurooppaan.

– Kymmenen euron puhelinkortilla puhun kolme minuuttia Afrikkaan. (HäSa)