Kanta-Häme

Vankiloissa keskitytään yhä enemmän sopeuttamiseen yhteiskuntaan

Vankilassa ei tulevaisuudessa enää lusita vaan opitaan sopeutumaan. Rikosseuraamuslaitoksen ja oikeusministeriön ajatuksena on, että vapaudenmenetysaikana pitäisi valmistautua entistä paremmin vankilan jälkeiseen elämään.

Konkreettinen uudistus on, että hallitus aikoo oikeus- ja työministeri Jari Lindströmin (ps.) mukaan jättää tammikuun aikana eduskunnalle esityksen yhdistelmärangaistuksesta.

Yhdistelmärangaistus suunnataan vaikeille vangeille, jotka on tuomittu ehdottomaan vankeuteen. Esitysluonnoksen mukaan se suunnattaisiin erityisesti vangeille, jotka ovat jo entuudestaan tuomittu rikoksista.

Oikeus voisi tuomita esitysluonnoksen mukaan rikoksen tehneet vielä vankeusrangaistuksen jälkeen erilliseen pakolliseen vuoden mittaiseen valvonta-aikaan. Lindströmin mukaan tällä hetkellä Suomessa on noin 30 – 40 vankia, joihin uutta rangaistusmenetelmää voisi soveltaa.

– Päämääränä on parantaa turvallisuutta yhteiskunnassa. Vaarallisten rikosten uusijat harjoittelisivat vapaudessa oloa ja normaalia elämää valvottuina, Lindström totesi tiistaina Hämeenlinnan vankilaan tekemällään vierailulla.

Rikoksia uusitaan ministerin mukaan eniten välittömästi vapaaksi pääsyn jälkeen, mutta vuoden jälkeen riski rikoksen uusimiseen vähenee.

Vankeja valvottaisiin muun muassa erilaisilla digitaalisilla ratkaisuilla, kuten paikantimilla. Lindström arvioi, että jos laki saadaan eduskunnan käsittelyyn alkukeväästä, voisi se astua voimaan ensi vuoden vaihteessa.

Vangin sopeuttaminen tulee korostumaan entisestään myös uusien vankiloiden suunnittelussa. Hämeenlinnassa toimiva nykyinen vankila tullaan lähivuosina purkamaan, ja sen korvaa rakennus, jossa korostuu toiminnallisuus.

Päivityksen yhteydessä miehet siirretään muualle, ja vankilatilat päivitetään pelkille naisille. Vankiryhmänä naiset ovat vähemmistöä, sillä heidän osuutensa kaikista vangeista Suomessa on noin kahdeksan prosenttia.

Rikosseuraamuslaitoksen toimitilapäällikkö Kauko Niemelä kertoo, että tarkoituksena on saada vangit entistä aktiivisemmiksi erilaisin työtä tai kuntoutusta edistävin aktiviteetein.

– Tavoite on, että vankilassa olemisen aikana vangin uusintarikollisuuden kierre katkeaa, Niemelä sanoo.

Uudistus tulee näkymään myös vartijoiden toimenkuvassa, toteaa Hämeenlinnan vankilanjohtaja Tuomo Kärjenmäki.

25 miljoonan euron vankila tavoitellaan saatavaksi käyttöön vuonna 2019, mutta aikataulu on tiukka. Se johtuu osin Euroopan kidutuksen vastaiselle komitealle tehdyistä lupauksista. päästä eroon paljuselleistä. Hämeenlinna on viimeinen vankila Suomessa, jossa niitä yhä käytetään.

Koulutus on yksi tavoista, joilla vankien sopeuttamista halutaan edistää.

Hämeenlinnassa esimerkiksi voi suorittaa tekstiili- ja vaatetusalan perustutkinnon vankilan ompelimossa.

Tutkinnossa ei lue, että se on suoritettu vankilassa.

Päivän lehti

23.1.2020