Kanta-Häme

Vapaaehtoisten rikostaustaotteita haettu yllättävän vähän

Oikeusrekisterikeskuksen johtaja Ritva-Liisa Raatikainen hämmästelee, miten vähän odotuksiin nähden vapaaehtoistoiminnan järjestäjät ovat hakeneet vapaaehtoistyöntekijöistään rikostaustaotteita.

Lain voimaantulosta eli toukokuun alusta pyyntöjä on tullut noin 450. Yhdessäkään ei ole ollut rikosmerkintää.

– Määrä on todellakin yllättänyt meidät. Olimme varautuneet ihan erilaisiin hakemusmääriin. Työryhmä, joka lakia valmisteli, lähti siitä, että hakemuksia tulee 20 000–40 000 vuodessa.

– Järjestimme henkilöstöäkin niin, että pystyisimme arvioiden mukaisesta hakemusmäärästä selviämään, Raatikainen kertoo.

Yhdistyksiä myös Hämeenlinnasta

Rikostaustaotteita ovat pyytäneet muun muassa useat Mannerheimin Lastensuojeluliiton ja Pelastakaa Lapset ry:n osastot sekä kaupungit, turvakodit ja erilaiset nuorten kanssa toimivat yhdistykset.

Hakijoiden joukossa ovat Hämeenlinnasta Kanta-Hämeen perhetyö ry sekä Idänpään ja ympäristön VPK ry.

Toiminnanjohtaja Liisa Jormalainen kertoo, että asia tuli Kanta-Hämeen perhetyö ry:lle ajankohtaiseksi, kun yhdistys aloitti lastenhoitajien vapaaehtoistoiminnan vankilan perheosastolla.

Yhdistys pyytää nykyään rikosrekisteriotteen järjestelmällisesti kaikilta, jotka toimivat vapaaehtoistyössä kahden kesken lapsen kanssa.

– Me työskentelemme nimenomaan lastensuojelulasten parissa, jotka ovat joutuneet elämään hyvin vahingoittavissa olosuhteissa. Kaikki, mitä voidaan tehdä sen eteen, että lapset eivät joutuisi seksuaalisen tai muunkaan hyväksikäytön uhriksi, on aina eteenpäin, Jormalainen perustelee käytäntöä.

”Pitäisi olla pakollista”

Yhdistys otti käyttöön Ensi- ja turvakotien liiton yhdessä muiden valtakunnallisten suurjärjestöjen kanssa luoman toimintaohjeen, joka sisältää lasten turvallisuutta lisäävät toimintatavat ja vapaaehtoisen rikostaustan selvittäminen.

Liisa Jormalainen pitää lakia todella tärkeänä, mutta toivoisi siitä nykyistä sitovampaa.

– Kun asioita katsoo täältä lastensuojelun puolelta, ajattelisin, että ehkä rikostaustan selvittämisen olisi hyvä olla pakollista. Mitkä voivat olla ne syyt, että tätä toimintamallia ei ottaisi käyttöön ja rikostaustaa kysyisi, vaikka siihen on nyt mahdollisuus? Jormalainen kysyy.

Vakuus vanhemmille

Idänpään ja ympäristön VPK ry:n hallituksen sihteeri Emil Kallio kertoo yhdistyksen hakeneen kerralla kymmenkunta rikostaustaotetta, koska se polkaisi tänä syksynä käyntiin nuoriso-osastonsa monen vuoden tauon jälkeen.

– Kyllähän me täällä kaikki toinen toisemme tunnemme, mutta lasten vanhemmat eivät meitä tunne. Näin voimme näyttää heille, että meillä on tietyt käytännöt ja voimme lasten kanssa lähteä lasten kanssa vaikkapa leireille, Kallio kertoo.

VPK:kin on ottanut käyttöön valtakunnallisen, valmiin toimintamallin.

– Varmasti olisi ollut suuri kynnys lähteä maallikkona sellaista tekemään. Malli esiteltiin meille Suomen sopimuspalokuntien liiton kautta, ja sieltä tuli sekin tieto, että rikosrekisteriotteet voi kysyä.

– Kahden pienen lapsen vanhempana ajattelen, että laki taustojen selvittämisestä on hyvä, mutta on aika jännää, että sitä ei ole sen enempää hyödynnetty, Emil Kallio pohtii.

Arviot jatkopyynnöistä pyydetty

Johtaja Ritva-Liisa Raatikainen Oikeusrekisterikeskuksesta ei usko, että lasten hyväksikäyttö olisi maassamme enää niin suuri tabu, että yhdistykset eivät sen vuoksi olisi rikostaustaotteita hakeneet.

– Paikallisjärjestöt eivät ehkä ole vielä ehtineet käydä asiaa läpi omissa toimielimissään. Yksi syy voi olla myös se, että otteen pyytäminen ei ole pakollista. Lisäksi otteita voi pyytää vain uusista vapaaehtoistyöntekijöistä. Pienille paikallisjärjestöille otemaksu voi olla taloudellinen kysymys, Raatikainen miettii syitä vähäiseen hakemiseen.

Oikeusrekisterikeskus on pyytänyt järjestöiltä selvitystä siitä, minkä verran ne arvioivat pyytävänsä rikostaustaotteita ensi ja seuraavana vuonna, jotta keskus pystyy kohdentamaan henkilöstöään oikein. (HäSa)