Kanta-Häme

Vapautuksen asepalveluksesta saa joissain maakunnissa toisia helpommin

Asepalveluksesta annettavien vapautusten määrä vaihtelee alueellisesti, vaikka vapautusten perusteena olevia terveystarkastuksia tekevät lääkärit käyttävät samoja ohjeita. Osassa Suomea saa vapautuksen helpommin kuin muualla.

Alueellisiin eroihin on herätty myös pääesikunnassa. Asevelvollisuusalan toimialajohtajan, everstiluutnantti Vesa Tohkasen mukaan pääesikunnassa on käyty keskustelua vapautusten määrien alueellisista eroista. Tutkimusta asian tiimoilta ei toistaiseksi ole tehty.

– Vaikka yhteistä ohjeistusta noudatetaan, eri henkilöstö voi käyttää erilaista harkintaa. Tämä synnyttää eroavaisuuksia tilastoihin, Tohkanen sanoo Lännen Medialle.

Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan aluetoimiston asevelvollisuussektorin johtaja, majuri Juha Taskinen arvioi, että tilastot heijastelevat osittain yhteiskunnan tilaa.

– Kokemukseni mukaan esimerkiksi lamat vaikuttavat tiettyihin ikäluokkiin, Taskinen toteaa.

Vapautusten saavien määrä on suuri verrattuna esimerkiksi siviilipalveluksen suorittavien määrään, joka oli vuonna 2017 noin 1,4 prosenttia ikäluokasta.

Eniten vapautuksia Pirkanmaalla ja Pohjois-Savossa

Yli 21 prosenttia ikäluokasta, eli noin joka viides sai vapautuksen Pohjois-Savon ja Pirkanmaan alueilla vuoden 2017 kutsunnoissa.

Suhteellisesti vähiten vapautuksia annettiin Lapissa, Kaakkois-Suomessa ja Pohjanmaalla. Näillä alueilla vapautuksen sai alle 14 prosenttia ikäluokasta.

Melkein puolet kaikista vapautuksista annettiin mielenterveyden tai käytöksen häiriöiden perusteella.

Tämän vuoden kutsunnat alkoivat juuri. Kutsuntatilaisuuksia järjestetään joulukuun puoliväliin asti.

Vuoden 2006 jälkeen vapautukset lisääntyivät

Ennen vuotta 2006 palvelukseen astui yli 80 prosenttia ikäluokasta. Tämän jälkeen vapautusten määrät ovat lisääntyneet. Viimeisen viiden vuoden aikana palvelukseen astuvien määrä on vakiintunut noin 76 prosentin tiimoille.

Asevelvollisuusalan toimialajohtajan Tohkasen mukaan terveystarkastusohjeeseen vuonna 2006 tehty päivitys kasvatti asepalveluksesta vapautettujen määrää.

 

– Ennen tätä ajateltiin, että terveydentilan tulee olla niin hyvä, että ihminen selviää palveluksesta. Tulkinta muuttui sellaiseksi, että ihmisen tulee ennen kaikkea olla kunnossa reserviä varten, Tohkanen sanoo.

Asepalveluksen keskeyttäneiden määrä kasvoi koko 2000-luvun alkupuoliskon ajan. Ohjeistuksen päivitys lopetti kasvukierteen ja vakiinnutti keskeyttäneiden määrän noin 14–15 prosenttiin.

Perässä vedettävien paikka olisi ollut muualla

Seuraavat päivitykset ohjeistukseen tehtiin vuosina 2008 ja 2012. Viimeisimmän päivityksen myötä alettiin arvioida aiempaa tarkemmin esimerkiksi ylipainoisen henkilön fyysistä toimintakykyä sekä motivaatiota.

Juha Taskinen näkee, että päivitykset ovat ohjanneet toimintaa oikeaan suuntaan.

– Kokemukseni 1980-luvulta on se, että asepalveluksessa oli niin sanottuja perässä vedettäviä, joiden paikka olisi ollut jossain muualla. Tällainen ei olisi nykyaikaa, Taskinen sanoo.

Sekä Taskinen että Tohkanen korostavat, että tärkeintä on varmistua siitä, että asepalveluksen suorittaminen on ihmisen terveyden kannalta turvallista. Tyypillistä on, että esimerkiksi diabeteksesta tai jostakin muusta fyysisestä sairaudesta kärsivät nuoret haluaisivat astua palvelukseen, vaikka heidän oma terveydentilansa ei sitä sallisi.

Kaikkia mielenterveyden ongelmia ei havaita kutsunnoissa

Vuoden 2017 kutsunnoista vapautettujen yleisin diagnoosi oli mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt.

Asevelvollisuusalan toimialajohtajan Tohkasen mukaan kaikkia mielenterveyden ongelmia ei havaita kutsunnoissa. Esimerkiksi ahdistuneisuushäiriö voi alkaa oireilla vasta armeijassa. Pääosa keskeytyksistä tapahtuu kahden ensimmäisen viikon aikana.

Puolustusvoimat ei luovuta tietoja diagnooseista tai palveluksesta vapautuksen syistä eteenpäin.

Tuoreimpia artikkeleita