Etelä-Suomen aluehallintovirasto myönsi Vapo oy:lle ympäristöluvan Maija-Liisansuon turvetuotantoon Tammelassa. Uuden tuotanto-alueen pinta-ala on noin 33,7 hehtaaria.
Kokonaan metsäojitettu Maija-Liisansuo sijaitsee lähellä Perähuhdan risteystä. Maija-Liisansuolta on tarkoitus tuottaa ensisijaisesti ympäristöturvetta ja jyrsinpolttoturvetta, mutta markkinatilanteen niin vaatiessa myös palaturvetuotanto on mahdollista. Liikenneyhteys suolle rakennetaan metsäautotietä pitkin 54-tielle.
Maija-Liisansuon tuotantovaihe kestänee noin 40 vuotta. Kun tuotanto joskus ensi vuosikymmenellä alkaa, tuotantovuorokausia on toukokuusta syyskuuhun keskimäärin 30–50. Keskimääräinen vuosituotantomäärä on noin 12 000 kuutiota jyrsinturvetta.
Vapo aikoo toimittaa suolta energiaturpeen lähinnä Kanta-Hämeen käyttökohteisiin ja ympäristöturpeen lähiympäristöön kuivikkeeksi, kompostointiin, lietteen imeytykseen ja maanparannukseen.
Turvetuotantoalueen vedet on johdettava sarkaojarakenteiden, virtauspatojen ja laskeutusaltaiden kautta ja käsiteltävä ympärivuotisesti pintavalutuskentällä ennen päätymistään laskuojan kautta Mallasojaan, josta on yhteys Pehkijärveen. Lietettä ei saa päästä vesistöön.
Pintavalutuskentän on lupaehtojen mukaan saavutettava kentän toisen toimintavuoden alusta lähtien kiintoaineissa vähintään 50 prosentin puhdistusteho. Kokonaisfosforissa puhdistustehon on oltava vähintään 30 ja kokonaistypellä 20 prosenttia.
Vapo on velvoitettu käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuun sekä kalatalousmaksuun. Tuotanto ja turpeen varastointi on tehtävä siten, että tuotantoalueelta leviää mahdollisimman vähän turvepölyä ympäristöön.
Aluehallintovirasto arvioi, ettei toiminta suolla huononna ympäristönsuojelulaissa tarkoitettuja luonnonolosuhteita, koska suon luonnontila on ojitusten vuoksi jo muuttunut.
Hanke ei AVI:n mukaan heikennä merkittävästi Pehkijärven Natura-alueen suojeltavia luonnonarvoja.
Vapo on vuokrannut hankealueelta 51 hehtaarin alueen UPM:ltä. Vuokrasopimus kestää vuoden 2045 loppuun.
Vapon turvetuotannon johtaja Pasi Rantonen toteaa, että lupapäätös on vielä niin tuore, ettei Vapossa ole ehditty keskustella, millä aikataululla hankkeessa edetään.
– Lähiviikkojen aikana tutkimme tilannetta, milloin olisi aika lähteä tätä investointia valmistelemaan.
Kuntoonpanovaihe alkaa aikanaan tiestön rakentamisella ja puuston poistolla. Ensimmäisenä rakennetaan eristysojat ja sarkaojat.
Aktiivisen turvetuotannon ajan ratkaisevat kunkin suon turvekerroksen syvyys ja laatu.
Maija-Liisansuon keskisyvyys on arviolta pari metriä.
GTK:n turvetutkimusraportti Tammelan soista arvioi, että Maija-Liisansuon suurin turvekerrostumanpaksuus on 6,5 metriä, joka on mitattu sekä suon keski- että pohjoisosasta. HÄSA.
