Kanta-Häme

Vappuyllätys: Onko ylioppilaslakki kutistunut vai pää kasvanut?

Ongelma. Ylioppilaslakki painaa otsaan ikävän punaisen rannun ja päätä alkaa särkeä. Onko pää kasvanut vai lakki kutistunut vuosien varrella?

Fredrikssonin tuotepäällikkö Katja Helén tietää vastauksen, sillä kysymys esitetään hänelle usein.

– Hatussa on mittakovike, ei se kutistu.

Sen sijaan tapa pitää ylioppilaslakkia on muuttunut. 1980- ja 1990-luvuilla lakkia pidettiin päälaella permanenttipehkon päällä. Nykyään lakki halutaan painaa syvälle päähän, miehet haluavat jopa korvat hatun alle piiloon. 

– Lisäksi ylioppilasjuhlissa olemme usein nuoria ja hoikkia. Kyllä ne iän tuomat kilot tuntuvat päässäkin. Puolikin senttiä vaikuttaa merkittävästi lakin sopivuuteen, Helén tietää. 

Helénin ohje lakkia ostaville onkin: Yksi tai kaksi sormea pitäisi mahtua lakin ja pään väliin.

– Pikkuisen reilu lakki on hyvä. Jos ylioppilaslakkia sovittaa aamulla, iltapäivällä tilanne on jo toinen. Sen verran meillä pipo kiristää päätä, että iltapäivällä pää on jostain syystä suurempi kuin aamulla. 

Lisäksi juhlakampauksen päälle on mukavampi laittaa reilumpi hattu kuin napakka. 

Helénin mukaan muutama vuosi sitten ylioppilaslakkeja ei enää tavattu käyttää vappujuhlissa yhtä ahkerasti kuin ennen. Nyt taas tapa on tulossa vahvasti takaisin. Asiakkaiden kysyntään vastaten Fredriksson valmistaa valmiiksi kellastuneita ylioppilaslakkeja.

– Jos lakki on pieni tai siinä on liikaa muistoja, ihmiset haluavat ostaa valmiiksi kellastuneen hatun. Myös aikuislukiolaiset haluavat näitä käytetyn näköisiä lakkeja. 

Ylioppilaslakille ei ole mitään määräävää tahoa, joka kertoisi, miltä lakin pitää näyttää. Sen vuoksi ylioppilaslakin kustomointi on yleistynyt. Saatavilla on esimerkiksi mattaa lippaa, nimikointeja ja erilaisia vuorikankaita. 

Fredrikssonilla luotetaan perinteiseen samettiseen ylioppilakkiin. Niissä ei ole vettä hylkivää pinnoitetta vaan elämän jäljet saavat näkyä. 

– Mielestäni on liikuttavaa, että muistot kertyvät ja näkyvät lakissa. Toki en suosittele juomaan hatusta, vaikka sitäkin näkee tehtävän.

Toinen hattutrendi kellastuneen hatun lisäksi on panostus vuorikankaaseen. Ennen vuori ilmaisi sitä yliopistoa, mihin oli menossa. Nykyään vuorella halutaan kertoa kotipaikka.

Ylioppilaslakkimarkkinoille on tullut kilpailijoita kotimaiselle Fredrikssonille. 

Myös tanskalaisen hattuvalmistaja C.L. Seifertin maavastaava Saara Halonen saa yhteydenottoja, joissa ihmetellään, onko vanha lakki kutistunut vai pää kasvanut, kun se ei enää vappuna mahdu päähän. 

– Meidän lakkejamme pystyy suurentamaan, koska nahka venyy. 

C.L. Seifert myy ylioppilaslakkeja suoraan koululuokille. Hatut ovat sellaista materiaalia, joka hylkii nestettä.

– Niistä voi vaikka juoda tilkan sampanjaa tai pommacia, kertoo Halonen. 

Perinteisesti ylioppilaslakki saa pintaansa ikäviä ruskeita läikkiä kuoharipisaroista. 

– Sen vuoksi lakki onkin pinnoitettu, ettei se niin nopeasti likaantuisi.

Halonen kertoo C. L. Seifertin lakkien olevan suurimmalta osalta kustomoituja eli niissä on valittu itselle mielekkäitä juttuja. Esimerkiksi lakin sisäpuolella oleva pankkikorttitasku on pidetty “lisävaruste”.

Halosen mukaan suomalaiset eivät vielä halua omaa nimeään näkyvästi hattuun. Sen sijaan lipan alle saatetaan haluta kaiverrus, jossa on nimi, koulu ja vuosiluku tai jokin motto tai mietelause. HÄSA

Korjattu tanskalaisen hattuvalmistajan nimi oikeaan muotoon C. L. Seifert.