Kanta-Häme

Varahoitopäivä on mörkö vanhemmille

Perhepäivähoitopaikkoja on ollut Hämeenlinnassa tyhjillään pitkin syksyä, vaikka päiväkodit ovat täynnä. Syy tälle on kunnan perhepäivähoitajan Katja Kulmalan mukaan vanhempien epäilykset varahoitopaikkoja kohtaan, jonne lapset on vietävä oman hoitajan sairastuessa, tai pitäessä lakisääteisiä tasausvapaita.

– Monesti vanhemmat ovat lapsia enemmän varahoitopaikkaa vastaan. Minun kokemukseni mukaan lapset pitävät näitä päiviä enemmän seikkailuna, sillä varahoitopaikassa on uudet lelut ja kaverit, Kulmala kertoo.

Hänen arvelunsa ei ole tuulesta temmattu.

– Kun saimme Rasmukselle perhepäivähoitopaikan, olin riemuissani. Varahoitopaikkaan vieminen ei kuitenkaan ole kivaa, vaikka pojalla ei mitään sitä vastaan olekaan. Yleensä saamme kuitenkin isoäidin hoitamaan häntä niiksi päiviksi, kertoo 2-vuotiaan Rasmuksen äiti Rita Lundström.

Kulmala kertoo, että hänelle on erittäin tärkeää, että vanhemmat tuntevat varahoitopaikan hyvin etukäteen.

– Me annamme aina mahdollisuuden tutustua varahoitopaikkaan ja toivomme että vanhemmat tekisivät niin.

Kakkosvaihtoehto olikin onnenpotku

Myös Hämeenlinnan kaupungin lasten ja nuortenpalveluiden palveluohjaaja Riitta Patovuori uskoo varahoitopäivien ohjaavan vanhempia valitsemaan päiväkodin ensisijaiseksi hoitopaikaksi.

– Olemme etsineet varahoitopaikoiksi ryhmiä, joissa lasten hoitoajat ja iät ovat mahdollisimman lähellä toisiaan. Tämä ei tietenkään aina toteudu, Patovuori sanoo.

Hämeenlinnassa toimii tällä hetkellä aktiivisesti 50 perhepäivähoitajaa, jolle kullekin saa lakisääteisesti sijoittaa 4 lasta, hoitajan omat alle kouluikäiset lapset mukaan luettuina.

– Olemme tehneet myös sijoitteluja, joissa huoltajat eivät ole ensisijaisesti halunneet lastaan perhepäivähoitoon vaan päiväkotiin. Haluamme kuitenkin pitää perhepäivähoidon yhtenä hoitomuotonamme. Pyrimme täyttämään ryhmät, jotta hoitajilla olisi palkan kautta motivaatiota tehdä tätä työtä.

Läheskään aina tällainen kakkosvaihtoehtoon sijoittaminen ei ole perheen häviö.

– Haimme Irikselle ensisijaisesti päiväkotipaikkaa, koska hänen isosiskonsakin on päiväkodissa. Olen kuitenkin todella onnellinen, että Iris päätyi perhepäivähoitoon, sillä tämä on hänelle kuin toinen koti, 2-vuotiaan Iriksen äiti, Ulla Koskunen kertoo.

Täysi hoitoryhmä, täysi palkka

Toisin kuin kunnallisen iltapäivähoidon puolella, yksityisen perhepäivähoidon varahoitopaikkoja kaupunki ei ensisijaisesti järjestä

– Yksityisellä puolella huoltajat järjestävät itse lapselleen varahoitopaikan. Tarvittaessa voi myös selvittää, onko lapsi mahdollista sijoittaa tilapäiseen hoitoon kunnan puolelle, kertoo Hämeenlinnan kaupungin varhaiskasvatuspalveluiden tilaajapäällikkö Seija Mäkinen.

Kunnan puolella varahoitotarve on yksityistä sektoria suurempi juuri perhepäivähoitajien tasausvapaiden takia, ja tästä syystä varahoitopaikkoja on oltava vapaana.

– Meillä on varahoitoryhmiä, eli ryhmäperhepäiväkoteja tai päiväkoteja, joita ei ole täytetty äärimmilleen, vaan siellä on paikkoja varahoitolapsia varten, Mäkinen kertoo.

Tilaajapäällikkö Mäkisen mukaan Hämeenlinnassa ei ole vapaita perhepäivähoitopaikkoja.

– Jos siellä on vapaita paikkoja, ne johtuvat siitä, että joku on jäänyt pois, eikä tilalle ole heti löydetty uutta. On myös tilanteita, joissa hoitaja on allerginen, jolloin on mietittävä voidaanko lemmikkiperheestä tulevaa lasta sijoittaa hänen luokseen, tai vastaavasti allergista lasta lemmikin omistavalle hoitajalle.

Perhepäivähoitaja Kulmalalla on tilanteesta kuitenkin erilainen kuva.

– Juttelin kollegoiden kanssa ja vielä viime viikolla hoitopaikkoja oli vapaana, eräässä ryhmässä kaksikin. Palkkamme perustuu lasten määrään ja on vaikeaa tulla toimeen vain kahden lapsen hoitamisesta saatavilla tuloilla.

Hän lisää olevansa erityisen onnekas saadessaan hoitaa täyttä ryhmää.

– Koko ajan puhutaan, että päiväkodit ovat täynnä ja tälle pitäisi tehdä jotain. Se tuntuu hassulta, kun tietää, että meillä on tyhjiä paikkoja. (HäSa)