Kanta-Häme

Varaslähtö Suomen satavuotisjuhliin

Suomen vuoden 2017 satavuotisjuhlallisuuksia valmistellaan jo täysillä. Hämeenlinnassa ideoita on ryhdytty jalostamaan ja yhteistyökumppaneita metsästetään parhaillaan. Maakuntajohtaja Timo Reina sanoi maakunnan olevan etukenossa suunnitteluiden suhteen.

– Meillä on vuoteen 2017 mennessä paljon kokemusta juhlavuosista. Nyt on menossa on Sibeliuksen juhlavuosi, ensi vuonna keskiössä ovat luonto ja vesi, ja sen jälkeen juhlitaan Suomen satavuotista itsenäisyyttä, Reina totesi.

Juhlaa on tarkoitus viettää kaikkialla Suomessa koko vuoden ajan. Etukäteisiä suunnittelukokouksiakin järjestetään yli 20 paikkakunnalla.

– Suomi 100 vuotta -hanke ei ole valtionhallinnon tai kenenkään yksittäisen toimijan järjestämä. Tarkoitus on, että asiat tehdään yhdessä, ja se on myös juhlavuoden teema. Jokaisen kansalaisen on tarkoitus päästä koskettamaan juhlavuotta jollakin lailla. Joensuussa juhlavuotta kunnioitetaan metsä-aiheisilla tapahtumilla, Rovaniemellä taas keskiössä on arktisuus, kertoi hankkeen päätuottaja Hannu Hyttinen.

Juhlavuoteen liittyvä suunnittelukokous pidettiin Hämeenlinnan Raatihuoneella torstaina.

Isänmaan toivot keskiöön

Hämeenlinnassa halutaan viettää juhlavuotta lasten ja nuorten kautta. Nuorisopalveluiden tilaajajohtaja Markku Rimpelä ja palvelupäällikkö Noora Herranen kertoivat, että suunnitteilla on ainakin hyvien tekojen avulla toimiva Suomi-peli.

– Pelin tarkoituksena olisi osoittaa, että hyvän tekemisellä saa itselleen hyvää. Kun hyviä tekoja kertyisi peliin tarpeeksi, niillä voisi lunastaa jotain. Esimerkiksi kaupunki voisi sitoutua peliin niin, että viidelläsadalla hyvällä teolla kustannettaisiin nuorille vaikka uusi skeittiramppi tai jotain muuta heidän toivomaansa, kertoi Herranen.

Peli on vielä suunnitteluvaiheessa, mutta Herrasen mukaan se voisi toimia mobiilisovelluksena tai muunlaisena alustana. Pelin vakiintuessa käyttöön sen lähdekoodi voitaisiin avata, jolloin pelaajat pääsisivät muokkaamaan alustaa ja sen toimintoja itse.

– Pelin kehittämiseksi voidaan myöhemmin järjestää koodaustyöpajoja, ja mukaan voitaisiin houkutella niin opettajaopiskelijoita kuin informaatiotieteen kehittelijöitä, Herranen kaavaili.

Kustannukset useita miljoonia

Päätuottaja Hannu Hyttisen mukaan satavuotisjuhlia olisi turha edes suunnitella, jos suomalaisilla organisaatioilla, järjestöillä ja yhdistyksillä ei olisi sisäistä paloa lähteä mukaan järjestelyihin.

Juhlallisuuksien suunnitteluvaihe kestää vielä ensi vuoden. Hänen mukaansa on vielä mahdotonta arvioida, mitä kaikkia tapahtumia, tilaisuuksia ja tempauksia juhlavuoden sateenvarjon alle vielä mahtuukaan.

– Hankeen kokonaisbudjetti on 20 miljoonaa euroa. Summasta 6-7 miljoonaa euroa kuluu erinäisiin henkilöstö- ja viestintämaksuihin, joten ohjelmatyöhön jää 13–14 miljoonaa. Rahan lisäksi tarvitsemme siis paljon innokkaita toimijoita ja paikallista osallistumishalua, Hyttinen sanoi.

 

 

 

 

 

 

Päivän lehti

28.3.2020