Kanta-Häme

Varhaiskasvatus on lapsia, ei aikuisia varten

Kanta-Hämeen OAJ:n sihteeri Mari Parikka-Nihti kertoo, että varhaiskasvatuslakia muotoilevan työryhmän tulos oli pettymys.

– Tarkoitus oli saada kokonaan uusi laki, ei vain pieniä muutoksia jo olemassa oleviin pykäliin, Parikka-Nihti huokaa.

Kaksi kolmesta saa varhaiskasvatusta

Varhaiskasvatuksella on tärkeä ja tasa-arvoistava rooli, jonka on todettu vahvistavan oppimistuloksia sekä ehkäisevän syrjäytymistä.

Maksullinen varhaiskasvatus ei kuitenkaan tavoita kaikkia.

Suomessa varhaiskasvatuksen piirissä on noin 60 prosenttia yli 3-vuotiaista lapsista.

Koulutuksellinen tasa-arvo on OAJ:n mukaan suomalaisen hyvinvoinnin perusta, ja sen edistämiseen on ottanut kantaa myös EU:n komissio.

– Edes osittain maksuton varhaiskasvatus taitaa silti olla kaukana tulevaisuudessa, Parikka-Nihti arvelee.

Arvostusta kaivataan

OAJ on moittinut esitystä siitä, ettei se erota varhaiskasvatusta ja päivähoitoa tarpeeksi selkeästi toisistaan.

Asennemuutokselle olisi nimittäin kipeästi tarvetta.

Lastentarhanopettajana työskentelevän Parikka-Nihtin mukaan varhaiskasvatus on tähän saakka nähty osana perhepoliittista toimintaa, jotta vanhemmat pääsisivät töihin.

– Varhaiskasvatuksessa on kyse kuitenkin suunnitelmallisesta toiminnasta, lapsen oppimisen polusta, joka jatkuu läpi koko eliniän.

Tukitoimet tehokkaimmillaan jo ennen koulua

Pedagogisen koulutuksen saaneille opettajien ammattiosaaminen halutaan myös hyödyntää nykyistä paremmin.

Esimerkiksi säädöksen lapsiryhmien enimmäiskoosta menettävät OAJ:n mukaan merkityksensä, jos ryhmässä ei ole pedagogisen koulutuksen saanutta opettajaa.

Parikka-Nihdin mukaan jokaisella lapsella tulee olla oikeus opettajaan, ikäkaudesta riippumatta.

– Mikäli lapsi tarvitsee jonkinlaisia tukitoimia kasvuun, kehitykseen ja oppimiseen, voitaisiin oppimistuloksiin vaikuttaa jo paljon ennen koulun alkua. Esiopetuksen yksi vuosi on tukitoimia ajatellen hyvin lyhyt aika, Parikka-Nihti muistuttaa. (HäSa)