Kanta-Häme Hämeenlinna

Varhaisperunakausi alkoi erityisen varhain – Pienviljelijälle varhaisperunaan satsaaminen voi olla liian rankka rutistus

Varhaisperunaa oli tänä vuonna tarjolla erityisen varhain. Jokaisella tilalla varhaisperunan viljely ei kuitenkaan kannata.
Rengossa sijaitsevalla Peltomäen tilalla on juuri päättynyt kahden vuoden siirtymäaika, ja tänä vuonna maasta nostetaan ensimmäiset luomuperunat. Sukutilansa puikoissa nyt pari vuotta ollut Antton Vehmas kertoo, että hänelle oli alusta asti selvää, että maata viljellään ilman lannoitteita. Kuva: Riku Hasari
Rengossa sijaitsevalla Peltomäen tilalla on juuri päättynyt kahden vuoden siirtymäaika, ja tänä vuonna maasta nostetaan ensimmäiset luomuperunat. Sukutilansa puikoissa nyt pari vuotta ollut Antton Vehmas kertoo, että hänelle oli alusta asti selvää, että maata viljellään ilman lannoitteita. Kuva: Riku Hasari

Varhaisperunakausi alkoi tänä vuonna erityisen varhain. Jo ennen toukokuun loppua kotimaista varhaisperunaa oli tarjolla, ja perunamäärät ovat olleet tasaisessa kasvussa kesäkuussa.

– Lämmin kevät vaikutti tähän. Etelämmässä varhaisperunaa kylvettiin todella aikaisin. Täällä oli vielä talvi siinä vaiheessa, sanoo hämeenlinnalaisen Peltomäen luomutilan isäntä Antton Vehmas.

Suomen varhaisperunasadosta noin 70 prosenttia kasvatetaan Varsinais-Suomessa. Kotimaisen varhaisperunasadon ajankohdasta tiedotettiin hyvissä ajoin, ja useissa kaupoissa on ollut suomalaista varhaisperunaa tarjolla ulkomaisen perunan rinnalla.

– Kuluttajan valintahan se on. Jokainen ostaa sitä mistä pitää, Vehmas pohtii suomalaisen perunan kysyntää.

 

Peltomäen tilalla perunat kylvettiin maahan vasta kesäkuun alussa.

Varhaisperunan istutusta kokeillut Vehmas kertoo, ettei aikainen istutus ollut vaivansa väärti tilalla, jonka parinkymmenen aarin perunamaasta satoa saa vuodessa noin 1500 kiloa. Tilan päälaji on vehnä.

– Etelä-Suomen hiekkaisilla mailla on perunat jo kaupassa kun täällä ne saisi maahan. Siinä ei ole oikein järkeä.

 

Vehmas myy tilansa tuotteita, myös perunaa, Reko-lähiruokarenkaiden kautta Hämeenlinnassa, Hausjärvellä ja Helsingissä.

– Ruoka menee suoraan tuottajalta kuluttajalle ja välikädet jäävät pois.

Vehmas on huomannut, että luomulla on pääkaupunkiseudulla suurempi menekki kuin Hämeenlinnassa.

Helsinki on valikoitunut pääasialliseksi myyntikanavaksi senkin puolesta, että Vehmas itse työskentelee palomiehenä pääkaupunkiseudulla. Viljely sukutilalla hoituu vapaapäivinä.

 

Peltomäen tilalla ei käytetä lannoitukseen edes kanankakkaa, joka haastatteluhetkellä haisee nenään naapurin pelloilta. Käytössä on ainoastaan viherlannoitus.

– Myyntikasvien viljelyvuosien välissä maahan tulee nurmea, millä saadaan kasvuenergiaa maahan. Pari vuotta maa saa lataantua, Vehmas kertoo ja paljastaa, että heinä on tehnyt kauppansa jyrsijöiden ruokana.

Koska rikkakasveja ei torjuta myrkyillä, täytyy perunavakoja mullata kasvukauden aikana.

– Uusi multa peittää rikkakasveja ja edesauttaa sitä, että itse viljelykasvi pääsee kasvamaan.

Tänä kesänä säät ovat ainakin toistaiseksi olleet perunanviljelylle otolliset. Kaksi edellistä kesää olivat haastavampia.

– Toissakesä oli tosi märkä ja viime kesä oli tosi kuiva. Eihän viljelijä ole ikinä tyytyväinen säihin, Vehmas naurahtaa. HäSa