Kanta-Häme

Varikonniemen historiaan mahtuu modernia liiketoimintaa ja piikkilanka-aitoja – Kinastelultakaan ei ole alueella vältytty

Varikonniemi on nykyään luonnonläheinen lenkkipaikka kaupungin kupeessa, mutta alueen historiaan mahtuu työtaisteluita, kulkukieltoja ja arkeologisia löydöksiä.
Höyrysahan jäljellä olevista rakennuksista suurin rakennettiin vuonna 1926. Vuosikymmenen lopulla kansainvälinen talouskriisi veti sahan bisnekset lopulliseen luisuun. Kuva: Tomi Vesaharju
Höyrysahan jäljellä olevista rakennuksista suurin rakennettiin vuonna 1926. Vuosikymmenen lopulla kansainvälinen talouskriisi veti sahan bisnekset lopulliseen luisuun. Kuva: Tomi Vesaharju/ HäSa

Jos Hämeenlinnan Varikonniemen historiasta pitäisi nostaa esiin yksi mies, se olisi luultavasti porvoolainen August Eklöf.

Useita sahoja omistanut mies löysi tiensä Hämeenlinnaan vuonna 1895, kun Varikonniemellä sijainnut Hämeen Höyrysaha oli mennyt konkurssiin ja Eklöf hankki tyhjilleen jääneet tilat itselleen.

Nykyään rehevää lenkkimaisemaa tarjoava alue oli 1900-luvun taitteessa avoinna ainoastaan tehtaan työntekijöille ja johtajille. Eklöf itse muistutti Hämeen Sanomissa vuonna 1898 tyhjänpäiväisen kuljeskelun alueella johtavan sakkorangaistukseen.

Kulkukieltojen lisäksi Varikonniemen arkielämää määritti liiketoiminnan poukkoilevaisuus. Alueen elinvoima saattoi lamaantua kertaiskulla, kun sahan koneet pysähtyivät.

Puolustusvoimien varikkoajoista muistuttavat betoniset perustat. Aluetta ympäröivät tuolloin korkeat piikkilanka-aidat. Kuva: Tomi Vesaharju
Puolustusvoimien varikkoajoista muistuttavat betoniset perustat. Aluetta ympäröivät tuolloin korkeat piikkilanka-aidat. Kuva: Tomi Vesaharju/ HäSa

 

Vuosisadan alussa saha seisahtui useaan otteeseen ja samalla koko työväki joutui viikkojen tai kuukausien ajaksi työttömäksi.

Esimerkiksi vuoden 1901 elokuussa sahan uumoiltiin seisahtaneen loppuvuodeksi ja 170 työntekijää jäi vaille työtä. Kyseisessä tapauksessa seisahdukselle ei mainittu syytä, mutta muissa seisahduksissa taustalla oli muun muassa tapaturmia ja koneiston uusimista.

Työläisten Hämeen Voima -lehdessä ”miljoonariistoyritykseksi” haukuttua sahayhtiötä ei päästetty helpolla, mutta osansa saivat myös työntekijät. Lehdessä ruodittiin nimimerkin takaa muun muassa sahanmiesten ”leväperäisyyttä”, jolla viitattiin haluttomuuteen järjestäytyä omia etuja puolustamaan.

Parhaimmillaan Hämeen Höyrysaha oli yksi Suomen moderneimmista sahoista. 1920-luvun lopun kansainvälinen talousromahdus aloitti tuolloin Eklöfin pojan johtaman yrityksen kuolonkorinat. Kiireinen isä-Eklöf oli menehtynyt aivohalvaukseen jo vuonna 1912.

Saha suljettiin lopullisesti jatkosodan jälkeen, mutta Varikonniemen alue ei vieläkään avautunut ohikulkijoille.

Höyrysahan vanhoissa tiloissa on edelleen toimintaa. Taloa käyttää varastona ja toimintakeskuksena melontaseura Vanajaveden Vesikot. Kuva: Tomi Vesaharju
Höyrysahan vanhoissa tiloissa on edelleen toimintaa. Taloa käyttää varastona ja toimintakeskuksena melontaseura Vanajaveden Vesikot. Kuva: Tomi Vesaharju/ HäSa

Puolustusvoimat pystytti sotien aikana alueelle elintarvikevarikon, jota suojasivat piikkilanka-aidat ja valppaat vahtikoirat. Elintarviketeollisuutta oli alueella jo ennen varikkoa, sillä 1920-luvulta lähtien varikkotontin läheisyydessä olivat toimineet myöhemmin Mensana tunnetun Oy Sotilassäilyke Ab:n tilat.

Varikkotoiminta lakkasi 1982 ja neljä vuotta myöhemmin alue siirtyi kaupungin omistukseen. Viimeinen varikon rakennuksista paloi 1990-luvulla.

Varikkoaikojen jälkeen Varikonniemi on saanut osakseen valtakunnallista julkisuutta alueella tehtyjen arkeologisten kaivauksien ansiosta. Löytöjen merkityksestä on kiistelty 1980-luvulta lähtien.

Ylen jutussa vuodelta 2016 todettiin, että vuotta aiemmin alueelta löytyneet puukeihäät antoivat merkkejä asutuksesta liki 3 000 vuoden takaa.

Tällä hetkellä Varikonniemen alue on vilkkaassa virkistyskäytössä. Asemanrannan alueen rakentaminen tuo uusia asuinrakennuksia Varikonniemen liepeille.

Alueelle on suunniteltu ulkoilupolkuja, suihkulähdettä ja kevyen liikenteen siltaa. Vanhat saharakennuksetkaan eivät ole jääneet tyhjilleen. Rannan läheisyydessä sijaitsevaa rakennusta on hyödyntänyt varastona ja toimintakeskuksena melontaseura Vanajaveden Vesikot. HÄSA

Hämeen höyrysahan vanhin jäljellä oleva rakennus on rakennettu vuonna 1911, eli vuotta ennen yritystä johtaneen August Eklöfin kuolemaa. Kuva: Tomi Vesaharju
Hämeen höyrysahan vanhin jäljellä oleva rakennus on rakennettu vuonna 1911, eli vuotta ennen yritystä johtaneen August Eklöfin kuolemaa. Kuva: Tomi Vesaharju/ HäSa
Elintarvikeyhtiö Mensan autotalli- ja pesularakennus rakennettiin jatkosodan aikana. Mensan elintarvikkeita ja pakkauksia valmistanut tehdas päätyi Huhtamäelle vuonna 1960 ja Saarioiselle 1984. 1990-luvulla Saarioinen siirsi tehtaan tuotannon Valkeakoskelle. Nyt rakennusta peruskorjataan sauna- ja ravintolakäyttöön. Kuva: Tomi Vesaharju
Elintarvikeyhtiö Mensan autotalli- ja pesularakennus rakennettiin jatkosodan aikana. Mensan elintarvikkeita ja pakkauksia valmistanut tehdas päätyi Huhtamäelle vuonna 1960 ja Saarioiselle 1984. 1990-luvulla Saarioinen siirsi tehtaan tuotannon Valkeakoskelle. Nyt rakennusta peruskorjataan sauna- ja ravintolakäyttöön. Kuva: Tomi Vesaharju/ HäSa

Lähteet: Kanta-Hämeen oppaiden Varikonniemen kävelykierros, Joenhiisi-blogi, Hämeenlinnan kaupunki, Kansallisbiografia, Porssitieto.fi.

Asiasanat

Menot