fbpx
Kanta-Häme

Varmuusvarastojen puolitus ei tyhjennä siiloja

Huoltovarmuuskeskus käynnistää viljanmyynnin toisen tarjouskilpailun loka- marraskuun vaihteessa. Ensimmäisen erän keskus myi viime keväänä.

– Huhtikuinen myynti oli pieni harjoituserä. 29 miljoonaa kiloa vehnää ja viisi miljoonaa kiloa ruista, kertoo valmiusasiamies Juha Mantila.

Tarjouskilpailut liittyvät hallituksen loppuvuodesta 2013 tekemään päätökseen puolittaa Suomen elintarvikeviljan varmuusvarastot vuoden 2016 loppuun mennessä. Käytännössä tämä tarkoittaa yhteensä 200 miljoonan viljakilon myyntiä, josta vielä tänä vuonna myydään vajaa 50 miljoonaa kiloa. Erä on 90-prosenttisesti vehnää.

Suomen Viljava on maan suurin viljan käsittelyyn ja varastointiin erikoistunut yritys, jolla on 20 toimipistettä ympäri maata. Yrityksen siilot Turengissa ja Hämeenlinnan Kantolassa vetävät yhteensä lähes 180 miljoonaa kiloa viljaa.

Kuinka suuri osa tästä on varmuusvarastoviljaa, on mysteeri yrityksen toimitusjohtajallekin.

– Näin asia on. Emme tiedä, mikä vilja siiloissamme on varmuusvarastoviljaa, kertoo Pasi Lähdetie.

Hän ei usko, että varmuusvarastojen puolittaminen näkyy merkittävästi kantahämäläisten siilojen toiminnassa.

– Jonkin verran lisää tilaa niihin mitä todennäköisimmin tulee. Tämä tarkoittaa sitä, että pystymme entisestään parantamaan palvelua sekä viljelijäkunnalle että viljakauppiaille.

Lähdetie arvioi siilojen täyttöasteen olevan tällä hetkellä noin kaksi kolmasosaa.

– Kun puinnit tästä etenevät, siilot täyttyvät lähes piripintaan.

Maallikon ei kannata vetää liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä liikenteestä siilojen läheisyydessä. Hyvien puintipäivien jälkeiset piikit ovat ilmeisiä, mutta merkittävän tarjouskilpailun umpeutumista ei välttämättä edes huomaa.

– Ostaja päättää, millä aikataululla siirtää viljan siiloista. Se voi seistä siellä kuukausia, vaikka vuoden, kertoo Lähdetie.

Viljojen hinnat määräytyvät ennen kaikkea Euroopan ja maailman viljapörsseissä. Huoltovarmuuskeskus pyrkii luonnollisesti saamaan viljoistaan mahdollisimman hyvän hinnan.

– Seuraamme hintakehitystä, ja nimenomaan sen takia emme myy tässä vaiheessa kauraa emmekä ruista. Ohraa kannattaa jo alkaa myydä, sanoo Mantila.

Huoltovarmuuskeskus tekee viljanmyynnillä joidenkin kymmenien miljoonien eurojen tulot valtion kirstuun.

Maan taloutta ei lisätuloilla pelasteta, mutta uudistuksella ei myöskään vaaranneta huoltovarmuutta. Mantilan mukaan siirtyminen vuoden varmuusvarastosta puolen vuoden varastoon perustuu muuttuneisiin olosuhteisiin.

– Viljan tuotanto ja varastointi on kasvanut kotimaassa paljon. Vaikka kauden tuotanto putoaa varmastikin 20 prosenttia huonon kesän takia, elokuun lopulla viljasadon ennuste oli 3,5 miljardia ja kotimainen käyttö on 3,2 miljardia kiloa.

Mikään ei myöskään estä muuttamasta kurssia tilanteen vaatiessa.

– Huoltovarmuuttakin koskevia uhkakuvia on sekä maailmalla että Suomessa, mutta ei niillä ole vaikutusta tähän vilja-asiaan, sanoo Mantila. HÄSA

Menot