Kanta-Häme

Vastakohdat kiinnostavat koreografia

Susanna Leinosen Breaking the Fury -tanssiteoksen ensi-ilta oli Malmön oopperassa Ruotsissa syksyllä 2012. Suomalaisyleisö näkee sen ensimmäistä kertaa toukokuussa Kansallisbaletissa.

Siro, tummahiuksinen nainen seisoo tanssiryhmän edessä yhdessä Kansallisoopperan harjoitussaleista ja antaa tanssijoille ohjeita englanniksi. Hän kaartaa kätensä, taivuttaa jalkansa oikeaan asentoon ja näyttää, miten liike menee.

– Musiikki on kaunista ja melodista, mutta tehkää liikkeet voimakkaasti. Älkää kuvittako musiikkia.

Koreografi Susanna Leinonen on assistenttinsa Heidi Lehtorannan kanssa ohjaamassa Kansallisbaletissa teostaan Breaking the Fury.

Susanna Leinonen teki ensimmäisen koreografiansa Kansallisbalettiin vuonna 2003. Otteita Suo tihkua vihreä tammi -teoksesta esitettiin Kansallisoopperan Alminsalissa jälleen viime syksynä, kun Leinosen oma ryhmä Susanna Leinonen Company vietti 15-vuotisjuhlaansa. Päänäyttämöllä Suo tihkua vihreä tammi -teos on ollut ohjelmistossa myös vuosina 2004 ja 2006.

Toukokuussa Leinonen palaa Kansallisbaletin päänäyttämölle omalla teoksellaan kymmenen vuoden tauon jälkeen. Silloin suomalaisyleisö näkee Breaking the Furyn ensimmäistä kertaa.

Siinä esiintyvät Suomen Kansallisbaletin tanssijat ja Kansallisoopperan orkesteri.

Nyt on meneillään vasta toinen harjoituspäivä. Leinonen ja Lehtoranta ehtivät seurata kunkin tanssijan liikkumista, ja tanssijat pääsevät jyvälle siitä, mitä Leinonen hakee. Muutaman päivän päästä Leinonen valitsee vajaan kolmenkymmenen tanssijan joukosta lopullisen 14 tanssijan ryhmän.

Koreografin ohjauksessa on myös hänen avopuolisonsa, Kansallisbaletin tanssija Jouka Valkama, joka vastaa lisäksi teoksen videosuunnittelusta.

Valkama on tehnyt aiempiinkin Leinosen teoksiin voimakkaita videoita. Leinonen yhdistelee mielellään erilaisia aineksia. Elokuvallisuus lomittaa tanssia, ja klassinen tanssi yhdistyy modernin tanssin liikemaailmaan.

Leinoselle vastakohdat ovat kiinnostavia. Jos musiikki on kaunista ja melodista, voima ja vahvuus tuodaan liikkeillä.

 – Tai jos musiikki myllyttää vahvasti, voidaan tehdä liikkeillä vähäeleisempää, Leinonen ohjaa.

– Kansallisbaletissa työtahti on tiivis. Tässä ajassa uutta teosta ei ehtisi tehdäkään. Harjoittelemme nyt kolme viikkoa ja ennen toukokuun esityksiä saman verran.

Kansallisbaletin tanssijat harjoittelevat Leinosen teoksen lisäksi jatkuvasti muitakin esityksiä. Leinonen on itse lähtenyt edellispäivänäkin suoraan Oopperasta harjoittelemaan Romeo ja Julia -teosta, jolla Susanna Leinonen Company lähtee Houstoniin pääsiäisenä. Ryhmä on vuosia kiertänyt laajasti kansainvälisillä festivaaleilla. Tänä vuonna ryhmä esiintyy esimerkiksi Malesiassa, Meksikossa ja Norjassa.

Susanna Leinonen on palannut Breaking the Furyyn 4,5 vuoden tauon jälkeen. Hän teki koreografian tilaustyönä Ruotsiin Skånes Dansteaterille ja Malmön oopperan orkesterille.

– Nyt tarjoutui tilaisuus saada teokselle uusi elämä, kun minulta pyydettiin tanssiteosta Kansallisbalettiin neljän suomalaisen tanssikoreografin Voima-yhteisnäytökseen. Täällä on sinfoniaorkesteri ja tarvittava tila näyttämöteknisesti isoille ratkaisuille.

Voima-näytöksessä ovat Leinosen teoksen lisäksi koreografien 
Virpi Pahkisen Cantus arcticus -, Jyrki Karttusen Valse Triste – ja Jorma Uotisen Jord-teokset.

Ensin on musiikki. 

Koreografia alkaa liike liikkeeltä hahmottua Leinosen päässä, kun hän makaa kuulokkeet korvilla sängyssä ja kuuntelee. Leinosen teosten musiikki on ollut usein luottosäveltäjän, hiphop-artisti 
Kasperi Laineen säveltämää. Laine oli Leinosen assistentin Heidi Lehtorannan ehdotus. Lehtoranta ja Kasperi Laine ovat molemmat kotoisin Lappeenrannasta.

Kun Leinonen kuunteli Kasperi Laine & Kummitusorkesteri -levyä, hän tiesi heti, että juuri sellaista musiikkia hän halusi teoksiinsa. Sittemmin muutkin tanssikoreografit ja teatterit ovat alkaneet tilata Laineelta musiikkia. Laineen luomaa äänimaailmaa on kuultu muun muassa helsinkiläisissä Q- ja KOM-teattereissa.

Räp-artisti otti pienen taivuttelun jälkeen vastaan myös haasteen säveltää sinfoniaorkesterille, ja hän sai Leinoselta vapaat kädet. Tälläkään kertaa Leinosen ei tarvinnut pettyä. 

Breaking the Fury alkoi hahmottua Laineen musiikista.

– En halua suomentaa teosteni nimiä.

Mutta suomennetaan silti. Fury tarkoittaa vihaa ja raivoa, breaking sen murtamista ja rikkomista.

– Teos kertoo yksilön ja yhteisön välisestä ristiriidasta, hurjuudesta, miten ihmiset kohtelevat toisiaan. Kun on tiivis yhteisö, siinä ei aina siedetä erilaisuutta, ja yhteisö kääntyy yksilöä vastaan, Leinonen selittää.

Leinonen ei ajatellutkaan, miten ajankohtainen teema nyt viisi vuotta teoksen syntymisen jälkeen on.

Miten Leinonen kuvaa teemaa tanssilla? Esimerkiksi niin, että seeprapukuiset tanssijat juoksevat välillä raivokkaasti ja joku tanssijoista jää satimeen. Välillä tanssijoiden välille syntyy jonkinlainen harmonia.

9-vuotiaana Elwa Molinin tanssikoulussa Tampereella tanssimisen aloittanut Leinonen on itseoppinut koreografi. Teatterikorkeakoulustakin hän valmistui tanssijaksi, ei koreografiksi.

– Olen osallistunut paljon kansainvälisiin koreografiakatselmuksiin ja oppinut katsomalla, mitä muut ovat tehneet.

Leinonen tanssi kaikissa teoksissaan vuoteen 2006 asti. Sen jälkeen hän on keskittynyt koreografin työhön.

– Ryhmä on voinut olla esiintymässä Malesiassa, ja olen itse ohjannut teosta samanaikaisesti Ruotsissa.

Aina kun Leinonen on ryhmän mukana, hän on kaikkien varatanssija. Viimeksi hän joutui äkkivaroituksella yleisön eteen syyskuussa Düsseldorfissa.

Susanna Leinosen lapsuusympäristöön Tampereen Leinolassa tanssi ei kuulunut millään tavalla. Isä ja isän veli ovat kyllä taiteellisesti lahjakkaita piirtämisessä.

Kaveritkaan eivät harrastaneet tanssia, eikä televisiossa näytetty tanssiohjelmia. Ei Leinonen osaa edes sanoa, mistä kiinnostus balettiin tuli, mutta 9-vuotiaana hän tuli koulusta kotiin ja ilmoitti äidilleen, että haluaa balettitunneille.

Sen jälkeen elämä alkoi täyttyä tanssilla.

– Isäni työpaikka oli Elwa Molinin tanssikoulun lähellä. Minulla oli siellä eväät ja toinen reppu, jonka kävin koulupäivän jälkeen hakemassa ja menin tanssitunnille. 

Yhden vuoden ala-asteella Leinonen tanssi aamuisin aikuisten tanssitunnilla, koska iltapäiväryhmissä ei ollut tilaa.

Yläasteella Leinonen alkoi käydä joka päivä tanssitunnilla ja pääsi Elwan valioluokka-ryhmään.

– Äiti oli onnellinen, kun minulle ei tullut vaikeaa murrosikää. Kaikki voimat jäivät tanssisalille.

Monet lahjakkaat nuoret tanssijat pyrkivät yläasteiässä Helsinkiin balettikouluun.

– Minun ei tarvinnut, koska Elwalla oli niin hyvät ja kansainväliset opettajat. Erityisen tärkeä opettaja minulle oli algerialainen Kamel Bousnina.

Leinosella onkin ollut urallaan paljon miesopettajia, ja hän uskoo sen vaikuttaneen tanssityyliinsä. Tanssikoulussa hän tanssi usein miesten roolit.

– Olen tykännyt vauhdikkaasta baletista ja pienistä hypyistä nopeiden jalanvaihtojen takia. Minulle on sanottu, että minulla on baletissa voimakas venäläinen tyyli.

Baletissa Leinosta kiehtoo kurinalaisuus. Se vaatii koordinaatiota, hyppyjä, piruetteja ja tasapainoa.

– En heti keksi toista lajia, jossa kehoa saa työstettyä niin kokonaisvaltaisesti.

Leinonen rakastaa tanssia siksikin, että raja ei ole tullut vastaan siinä, mitä voi tehdä.

– Koreografian tekemisessä on kiinnostavaa se, että ei koskaan tiedä, mitä lähtee tulemaan. Välillä olen pohjamudissa, toisinaan on tosi hyvä fiilis. Minun täytyy olla veitsenterällä koko ajan, että kehityn.

 

Päivän lehti

28.5.2020