Kanta-Häme

Vattenfallin Kostiainen vaatii kaikkien energiatukien lopettamista

– Koko energia-ala on syöksykierteessä, jollaista ei ole ikinä nähty, Vattenfallin Suomen toimitusjohtaja Hannu Kostiainen, 62, sanoo.

Kostiainen vertaa yhtiöiden tilannetta pankkikriisiin 1990-luvun alun lamavuosina. On epäselvää, mitkä yhtiöt selviytyvät myllerryksestä.

– Kehitys on hallitsematon. Seuraamukset ovat äärimmäisen vaarallisia.

Kostiaisella on selkeä lääke energia-alan tilanteeseen. Hän vetoaa Esa Härmälän sanoihin: Jos tuetaan sikaa, on kohta tuettava nautaa.

– Täytyisi ymmärtää, että tukipolitiikan on loputtava. Tuet vääristävät kaiken. Jos sitä ei lopeteta Euroopassa, se on lopetettava Suomessa.

Kostiainen laskee, että tuulivoiman syöttötariffilla saadaan 1 500 megawatin nimellisteho sähköntuotantoon. Tämä nimellisteho ei varmista sähkön riittävyyttä.

– Suomen valtion on maksettava 5 miljardia euroa tukea tuulivoiman syöttötariffina. On hyvä kysymys, kuka purkaa tuulivoimalat, kun syöttötariffi loppuu. Maanomistajat maksavat.

Kostiaisen mielestä ainoa asia, minkä julkinen valta voi tehdä, on lopettaa tukien maksaminen.

– Markkinat korjaavat tilanteen.

Euroopan energia-alan mullistuksen synnyttivät Japanin Fukushima, Saksan Energiewende ja liuskekaasu. Taantuma on myös laskenut Suomen teollisuuden sähkönkulutusta.

– Gazprom ei suostunut alentamaan maakaasun hintaa. Se poisti maakaasun Suomen sähköntuotannon markkinoilta.

Sähkön markkinahinta on romahtanut, koska valtion tuella syötetään tuulivoimaa markkinoille ja kulutus on alentanut. Liuskekaasu ja -öljy ovat romauttaneet öljyn hinnan. Samaan aikaan Fukushiman onnettomuus on leikkaamassa ydinsähkön tuotantoa.

– Ennuste on, että markkinat eivät oikene 20 vuoteen. Alalla tapahtuvat sellaiset saneeraukset ja mullistukset, joita ei ole ennen nähty.

Kostiainen sanoo, että toisaalta oli aikakin. Häntä harmittaa, että siirtyy eläkkeelle juuri, kun alalla on tapahtumassa mielenkiintoisia muutoksia.

Hallitsematon muutos ja mielivaltainen hinnoittelu eivät kuitenkaan miellytä energia-alan insinööriä. Suomessa ei tehdä investointeja sähköntuotantoon kuin julkisella tuella.

– Ennen laskettiin investointien kannattavuus Exel-taulukolla. Nyt on kuunneltava poliitikkoja siitä, mikä kannattaisi.

Kostiainen pitää Suomessa mahdollisena, että energiayhtiö pärjää kuuntelemalla poliitikkoja. Hänen mukaansa se on Suomea vaikeampaa Ruotsissa.

Kostiainen kertoo, että nuorena sähkölaitostekniikan diplomi-insinöörinä hän tavoitteli työpaikkaa Hämeen Sähköstä. Hänen ensimmäiset työpaikkansa olivat kuitenkin teollisuudesta: Paloheimolla ja Rosenlewillä.

– Työni ei jäänyt sähkölaitoksen pyörittämiseksi. Teollisuus oli tuolloin lähempänä bisnestä kuin monopoliasemassa olevat sähköyhtiöt.

Ura Rosenlewillä pysähtyi siihen, että Rauma–Repola osti sen. Terrasilvana-sähköyhtiössä ”piti tuoda markkinaehtoisuutta markkinoille”, mutta Lounais-Suomen Sähköä osti sen.

Talvella 1996 Kostiainen sai puhelun, jossa häntä pyydettiin Hämeen Sähkön toimitusjohtajaksi. Ruotsalainen Vattenfall oli juuri ostanut yhtiön.

– Työskentelin yhtä aikaa Ilmari Peltolan (Hämeen Sähkön entinen toimitusjohtaja) kanssa kaksi päivää. Kysyttiin, että eikö perehtymisen työhön pitäisi olla tätä pidempi. Peltola sanoi, ettei fiksu ihminen tarvitse kuin kaksi päivää.

Kostiainen kertoo, että Vattenfall nimenomaan halusi suomalaiset johtamaan Suomen liiketoimintaansa.

– Se oli varmaan hienotunteisuutta, mutta vastassa oli ennen kaikkea kielimuuri. Ainakaan tuolloin ei olisi onnistunut ilman suomen kielen taitoa.

Kun Vattenfall osti Suomen sähköyhtiöitä, sillä ei ollut selvää käsitystä, mitä se niillä tekee.

– Ennen Hämeen Sähkön ostamista, Vattenfallilla ei olut edes organisaatiota Suomessa.

Vattenfall laajeni Tanskaan, Saksaan, Puolaan, Britanniaan ja lopulta myös Alankomaihin. Yhtiön tavoitteena oli olla yksi Euroopan suurimmista sähköyhtiöistä. Kostiainen kertoo, että Vattenfall pääsi laskentavasta riippuen neljänneksi tai viidenneksi suurimmaksi.

– Vattenfallin konsernijohtaja Lars Josefsson soitti. Puolassa oli vaikeuksia. Hän kysyi, tulisinko sinne.

– Tullessani voimalaitosten ikkunoista riippui punaisia lippuja. Kun kysyin, mitä ne ovat, kerrottiin, että ne ovat lakkovaroituksia.

Kostiainen piti viisaana politiikkana lähettää Puolaan suomalainen johtaja. Ruotsilla ja Suomella on valtioina erilainen tausta, mikä vaikuttaa asioiden hoitamiseen.

– Puolalaiset pitävät suomalaisia veljeskansana. Pärjäämme hyvin keskenämme. Ei ihme, että Tuomo Hatakka valittiin seuraajakseni.

Puola ja sen energiatalous olivat Rautaesiripun katoamisen jälkeen surkeassa kunnossa. Kostiainen kertoo, että kaikki piti aloittaa alusta. Vattenfall sai energiayhtiöiden mukana muun muassa viisi hotellia. Työntekijöiden määrää vähennettiin 8 000:sta 3 500:een.

– Puolasta ei oltu totuttu siihen, että ammattiyhdistysliikkeen kanssa neuvotellaan, Kostiainen kertoo.

Kostiainen neuvotteli mielestään tuloksellisesti. Hän kertoo itse oppineensa hyvän läksyn Puolassa.

– On erilaisia tapoja hoitaa asiat. ”Toisella tavalla” lopputulos voi olla yhtä hyvä tai jopa parempi.

Hannu Kostiaisen sisko nauroi veljelleen, kun hän vieraili Puolassa. Sisko ei voinut uskoa, että veli teki työtä ruotsalaisessa konsernissa englannin kielellä ja opetteli puolaa.

– Osasin matematiikan koulussa kuin vettä vain, mutta jouduin ottamaan yksityistunteja selvitäkseni pakollisista kielistä.

Nuoren diplomi-insinöörin oli aloitettava ruotsin opinnot jo Rosenlewillä. Ruotsi oli tuolloin yhtiön johdon kieli.

– Isoäitini oppi tuli käyttöön. Hän sanoi: Lue niin paljon kieliä, ettei myydä ryssälle.

Hannu Kostiainen siirtyi Puolasta Ruotsiin konsernijohtajan alaiseksi Program Manageriksi. Tästä työstä hän palasi Suomeen Vattenfallin kehitysjohtajaksi ja toimitusjohtajaksi.

Suomessa pilkataan usein ruotsalaisia hitaasta päätöksenteosta ja jopa päättämättömyydestä. Suomalaiset sanovat, että ruotsalaiset käyttävät aikansa ”diskuteeraamiseen”.

– Ruotsalaisten ”diskuteeraaminen” tarkoittaa, että päätöksentekoon käytettään kaikki se aika, joka on käytettävissä. Päätös tehdään viime tingassa, mutta organisaatio saadaan siihen mukaan.

Kostaiainen uskoo, että kulttuuriero on peräisin erilaisesta historiasta. Ruotsi on elänyt pitkää rauhan kautta, kun Suomi on mennyt kriisistä kriisiin.

– Rauhan aikana ei aina tarvita nopeita päätöksiä vaan oikeita päätöksiä.

Kostiainen vakuuttaa, että tarvittaessa Ruotsissa pystytään myös nopeisiin päätöksiin. Hän kertoo, että tämä tuli esille, kun Imatran Voima (nykyinen Fortum) ja Vattenfall kilpailivat sähköyhtiöistä.

– Voitimme Imatran Voiman kilpailussa, koska se ei kyennyt yhtä nopeisiin päätöksiin.

Kostiainen kertoo, että ruotsalaiset eivät ymmärrä eivätkä osaa hyödyntää erästä Suomen erityispiirrettä.

– Suomessa virkamieheltä voi pyytää apua ja hän antaa apua. Muualla virkamies kokee itsensä vastapuoleksi, joka ei auta. HäSa
 

Päivän lehti

20.1.2020