Kanta-Häme

Väyläinfran rakentajat: Liikennepolitiikkaan täysremontti ja rahoitukseen uutta rotia

Suomen liikenneverkossa on miljardien eurojen korjaus- ja kehittämisvaje.
Arkistokuva

Infrarakentamisen ammattilaisten toimiala- ja työnantajaliitto Infra ry:n mukaan verkko ei vastaa enää vaatimuksiin, joita ilmastonmuutos, kaupungistuminen, työvoiman liikkuvuus ja teollisuuden kuljetukset tänä päivänä sille asettavat. Siitä on tullut Suomen kehityksen jarru.

Infran noin 1 500 jäsenyritystä rakentavat ja pitävät kunnossa väyliä, terminaaleja ja kuntateknisiä verkostoja. Sen jäsenet tuottavat valtaosan Suomen infrapalveluista.

Rakennusteollisuus RT:ssä ja Elinkeinoelämän keskusliitto EK:ssa infratoimialaa edustava liitto viettää viikonloppuna Liittopäiväänsä Helsingissä.

Infran jäsenyrityksillä on päättäjille selkeä viesti: Väyläinfraan pantu raha palautuu yhteiskunnan tilinpitoon huomattavien korkojen kanssa.

– Liikenneinvestoinnit tuovat esimerkiksi kasvukeskusten osaajat ja heitä tarvitsevat työnantajat lähemmäs toisiaan. Ne vetävät puoleensa yksityisiä investointeja kasvattaen sitä kautta verotuloja, sekä nopeuttavat vientituotteiden kuljetuksia. Syrjäisenä pitkien välimatkojen maana meidän on pakko huolehtia matka-ajoista, Infran hallituksen puheenjohtaja Nina Lindström perustelee.

”Syrjäisenä pitkien välimatkojen maana meidän on pakko huolehtia matka-ajoista.”

Yksi tärkeimpiä syitä panna infra kuntoon on ilmastonmuutos.

– Heikot väylät ja vanhentuneet liikennejärjestelyt tarkoittavat painorajoituksia ja kiertoreittejä, jarruttelua ja ruuhkia – siis turhia päästöjä, Infran toimitusjohtaja Paavo Syrjö tiivistää.

Suomalaisilla on yhteinen sävel?

Infra-alan yritysten mukaan liikenteen kehittäminen Suomessa vaatii nyt todella vahvaa kokonaisajattelua ja kykyä nähdä kauas.

Kilpailijamaista on jääty reilusti takamatkalle.

– Odotamme, että seuraavalla hallituskaudella 12-vuotinen liikennejärjestelmäsuunnitelma viedään maaliin ja aina kunnianhimoiseksi toimenpideohjelmaksi asti Ruotsin malliin, Syrjö sanoo.

Entä käyttäjämaksut?

Infrayrityksissä pidetään kohtuullisena, että se joka selvästi hyötyy infran parantamisesta myös maksaa siitä jotain. Tarkoituksena ei saa olla liikenteen rajoittaminen, vaan sen sujuvuuden lisääminen, ja käyttäjämaksuilla voi olla tässä merkittävä rooli.

– Uskon, että suomalaisilla on aika yhteinen sävel lopulta: halutaan liikkua vähin päästöin, turvallisesti ja ruuhkia välttäen. Halutaan että yritykset eivät maksa vientikuljetuksista huimasti kilpailijamaita enemmän. Olemme porukalla kääntäneet monta kisaa ennenkin eduksemme, miksi ei nyt tehtäisi samaa liikennealalla, sanoo Syrjö.

Päivän lehti

18.1.2020