Kanta-Häme

Väyrynen leimaa Nato-keskustelun järjettömäksi

– Kun Ukrainan kriisi nosti turvallisuuskeskustelun esiin, se aika pieni porukka, joka ajaa Suomen liittymistä Natoon nosti taas päätään.

– Nyt pelotellaan, että meidän käy huonosti ja Venäjä uhkaa meitä ja meidän pitää nyt sitten liittyä Natoon. Ei siinä esityksessä ole mitään järkeä. Ei Suomeen mitään sotilaallista uhkaa erikseen kohdistu.

Näin toteaa keskustan eurovaaliehdokas Paavo Väyrynen. Hän ei näe Venäjän olevan missään mielessä uhka Suomen turvallisuudelle. Suomen pitää edelleen huolehtia hyvistä väleistä Venäjään siinä kuin muihinkin maihin.

– Meidän turvallisuuttamme voisi vaarantaa, että Euroopassa puhkeaisi laajempi sotilaallinen selkkaus, jonka jalkoihin me jäisimme Venäjän ja länsimaiden väliin. Meidän täytyy toimia niin, ettei selkkausta synny ja koettaa omilla ratkaisuilla rauhoittaa tilannetta.

Väyrynen pitää kuitenkin tärkeänä, että Nato-jäsenyyttä voidaan harkita uudelleen, jos tilanne muuttuu nykyisestä. Nyt ei ole oikea aika liittyä.

Ei suomettumista vaan

itsenäistä toimintaa

Paavo Väyrynen kiittää presidentti Sauli Niinistön ja pääministeri Jyrki Kataisen linjaa, että he tulevat jatkamaan Venäjän kanssa kahdenvälisiä huipputapaamisia riippumatta Euroopan Unionin kielteisestä päätöksestä.

Suomen ja Venäjän hyvien suhteiden ylläpito edellyttää Väyrysen mielestä, että Suomi voi toimia ulkopolitiikassaan itsenäisesti, jos EU:n yhteisesti linjaamat pakotteet haittaisivat Suomea muita maita enemmän.

Toistaiseksi USA:n ja EU:n käyttämät pakotteet ovat olleet nimellisiä eikä niillä juuri ole ollut vaikutusta. Tosin ruplan arvon heikkeneminen heijastuu nyt jo Venäjän-kauppaan.

EU:n perussopimus mahdollistaa, että valtio, jolle yhteisen päätöksen toimeenpaneminen tuottaa suuria vaikeuksia, voi jäädä sivuun, pidättyy äänestyksestä ja ilmoittaa toisille tilanteen.

– Minua ruvettiin syyttämään suomettumisesta. Se ei ole suomettumista vaan itsenäistä toimintaa. Minusta suomettumista olisi, jos orjallisesti seuraisimme sitä mitä amerikkalaiset tai puolalaiset esittävät.

Väyrynen muistuttaa, että Baltian maat, Puola ja entiset Varsovan liiton jäsenmaat ovat Neuvostoajan kokemusten vuoksi Venäjä-vastaisia ja asenne vaikuttaa päätöksentekoon.

– Emme me voi näiden maiden pillin mukaan tanssia vaan pitää itsenäisesti harkita mikä on viisasta ja toisaalta pyrittävä huolehtimaan, etteivät meidän ja Venäjän väliset suhteet kärsisi Ukrainan kriisistä.

Pakotteet eivät ratkaise kriisiä

Pakotteiden käyttäminen on Väyrysen mielestä turhaa ja hyödytöntä. Niillä ei pystytä saamaan Venäjää polvilleen.

Ukrainan kriisi voi laueta Väyrysen mielestä vasta, kun Kiovassa Maidanin aukio on tyhjennetty, kuten Genevessä sovittiin. Vasta sen jälkeen Venäjän voi odottaa luopuvan painostuksesta ja provosoinnista.

– Krimillä edessä on pitkäaikainen kiista.

Kun Ukrainaan on saatu vaaleilla valittu ja kaikkien tunnustama hallitus, maa voi Väyrysen mielestä jatkaa yhtenäisen valtion kehittämistä.

Pohjolassa ei

muhi kriisipesäkettä

Suomen Nato-jäsenyys on turhaa, muttei Väyrysen mielestä myöskään aiheuta Venäjässä vastaavaa reaktiota kuin Ukrainan pyrkimykset EU:hun ja edelleen mahdollisesti Natoon.

Ukrainan sijaitsee itsenäistymään pyrkivien, Venäjän alueella asuvien kansojen tuntumassa sekä Mustanmeren rannalla, Natoon kuuluvan Turkin läheisyydessä. Venäjällä on vahvat intressit estää Ukrainan suuntautuminen länteen.

Petroskoi, Muurmanski tai Pietari ovat Venäjälle tärkeitä, mutta tilanne pohjoismaissa on rauhallinen.

Paavo Väyrynen korostaa, että huolimatta joidenkin EU:n jäsenmaiden historiasta kumpuavasta Venäjä-kielteisyydestä, Suomen pitää jatkaa rauhaa edistävää politiikkaa unionissa.

Paavo Väyrysen vaalikiertue eteni maanantaina Hämeeseen, jossa hän puhui mm. Lopella, Hausjärvellä, Janakkalassa, Hämeenlinnassa ja Ypäjällä. (HäSa)