Kanta-Häme

Veikö kylmä kevät kuhanpoikaset Kernaalanjärvestä?

Kernaalanjärven rannassa talkooporukka on ahkeroinut koko viikon kalatalousammattilaisten apuna setvimässä koeverkkoja, joiden tarkoituksena on selvittää järven kalaston laatu.

Järvi on jaettu kartalla ruutuihin, joita kalastetaan pohja- ja pintaverkoilla eri öinä. Joka ainoa erisilmäisiin koeverkkoihin tarttunut kala pienimmistä sinteistä komeisiin kuhiin mitataan, punnitaan ja tilastoidaan.

– Ihan hyvältä ja ahvenkalavaltaiselta vaikuttaa tässä vaiheessa. Lopulliset tulokset selviävät kuitenkin vasta syys–lokakuun vaihteessa tietokoneen ääressä, kun tilastollinen analyysi on tehty, kertoo Hämeen kalatalouskeskuksen kalatalousneuvoja Petri Mäkinen.

Kerta on ensimmäinen, kun Kernaalanjärven kalakanta selvitetään näin suurella tarkkuudella. Aloitteen tekijänä toimivat järven osakaskunnat, jotka myös kustantavat tutkimuksesta suurimman osan. Apurahoja on saatu Vanajavesisäätiöltä ja Hämeenlinnan kalastusalueelta yhteensä 2 000 euron verran, mutta loppuosa noin 5 000 euron tutkimushinnasta tulee kuudelta osakaskunnalta.

– Tosin sen verran paljon talkoolaisia on ollut mukana, että lopullinen lasku meiltä varmaan pienenee, Mäkinen kiittelee.

Nuottaus voi vinouttaa

Kernaalan osakaskunnan puheenjohtaja Markku Keijälä kertoo, että tarve kalakannan inventaarioon syntyi puheista, joissa kaivattiin järvelle hoitokalastusta.

– Painetta nuottaukseen on tullut kalastajilta, joiden mielestä verkkoihin tarttuu liikaa sulkavaa. Mielestäni sitä ei kannata kuitenkaan tehdä, ennen kuin koeverkkokalastus on tehty ja on todellista tietoa pohjalla, Keijälä painottaa.

Joissain järvissä särkikalojen nuottaukseen on lähdetty, ja kun jälkeenpäin on tehty koeverkkotutkimuksia, on havaittu kalakannan vinoutuneen pahasti.

Kalatalousneuvoja Mäkinen komppaa Keijälää.

– En ole hoitokalastuksen puolestapuhujia. Niitä pitää tarkkaan harkita, jos sellaiseen lähtee.

Kuhaa ei istutettu

Myös huolenaiheita koeverkkokalastuksen aikana on noussut. Kuhanpoikaset ovat olleet hälyttävän vähissä kuhistaan kuulussa järvessä.

– Onko kylmä kevät tehnyt kuhille kylmät, vai onko jossain muussa vika? Mäkinen ja Keijälä kysyvät toisiltaan.

Keijälän mukaan kuhanpoikasia on järvessä ollut aiemmin ”pirusti”. Tosin tänä vuonna osakaskunnat eivät tehneet aikaisempien vuosien tapaan istutuksia.

– Uskon, että jatkamme niitä ja järven hoitoa totuttuun tapaan tämän tutkimusten tulosten pohjalta, Keijälä sanoo.

PCB:n sijasta turvetta

Monien paikallisten mielessä Kernaalanjärvi kärsii edelleen vuosikymmenten takaisista PCB-yhdisteiden aiheuttamasta saastumisesta. Syöntirajoituksia kaloille ei kuitenkaan ole enää vuosiin ollut kuin pohjasedimenttejä tonkivien ankeriaiden ja mateiden osalta.

– Ankerias on edelleen syöntikiellossa, mutta esimerkiksi kuhan ja hauen osalta mitään rajoituksia ei ole, Keijälä sanoo.

Käynnissä oleva koeverkkokalastus ei liity saastepitoisuuksien seurantaan millään tavalla. PCB-yhdisteitä enemmän järveä kuormittaa nykyään Vapon turvesuo.

– Vedessä näkyy sellaista hiutaletta. Saastuttamista korvataan sillä, että järveen pudotetaan kirjolohta, mutta itse saastumiseen ei puututa, Keijälä harmittelee.

Muuten järven kunto tyydyttää.

– Tänä vuonna ei ole ollut edes sinilevää, vaikka lämmintä on riittänyt. (HäSa)