Kanta-Häme

Venäjä ei voi jatkaa Krimin tiellä

Venäjän on palattava yhteistyöpohjaisen turvallisuuden tielle. Suomella voi olla paluussa vaikuttamisen paikka. Näin sanoo Suomen ulkopolitiikan johtotehtävissä pitkän uran tehnyt Pertti Torstila.

– Krim on irti Ukrainasta, vaikka emme sitä hyväksy, ei Suomi eikä Euroopan unioni.

Vladimir Putin on ottanut erävoiton, mutta Venäjä on Torstilan mukaan niin riippuvainen muista maista ja kaupasta lännen kanssa, ettei se voi jatkaa tällä tiellä.

Yhteistyöhön on pakko palata ja myös niihin periaatteisiin, joita Venäjä on rikkonut.

– Kovin harva lupauksista, sitoumuksista ja sopimuksista pitää, kun joku meistä ja tässä tapauksessa Venäjä päättää lähteä omille teilleen.

Torstila sanoo että jotakin aivan oleellista on poissa yhteistyövaraisen turvallisuuden rakentamisesta.

– Hyvät toiveet ja tavoitteet ovat kadonneet kauemmaksi, mutta niihin pitää edelleen tähdätä. Olemme niin paljon riippuvaisia toisistamme, että uhittelu ei koidu kenenkään hyväksi.

Toiminta EU:n kautta ensisijaista

Torstilan mukaan Suomelle toiminta EU:ssa ja EU:n kautta on ensisijaista.

– Suomi on sitoutunut yhteisiin toimiin, ja unionin eheys on meille äärimmäisen tärkeää.

Euroopan unioni on hyvin monikasvoinen kansallisvaltioiden liittymä.

– Meille Venäjä-kysymys on aina tärkeä ja sen takia me myymme unionille sellaista oppia, jonka olemme itse kantapään kautta hankkineet.

Ukrainan jälkeen unionimaita on vaikea vakuuttaa yhteistyöhaluisesta Venäjästä.

– Olemme omalla esimerkillämme osoittaneet, että pieni demokratia voi saavuttaa hyvän yhteistyösuhteen ison jätin kanssa. Suomella on unionin sisällä tärkeä rooli junan nostamiseksi uudelleen raiteelleen. Samaa mahdollisuutta ei ole esimerkiksi Baltian mailla, koska neuvostoaikojen katkeruus on syvää.

Suomi haluaa Torstilan mukaan, että läheisyys Venäjään huomioidaan EU:ssa. Kaikki eivät ole samassa tilanteessa.

– Sitä myös presidentti Sauli Niinistö tarkoitti, kun hän sanoi, että tulee käyttää kahdenvälisiä kanavia.

Suomelle vahinkoa

Pitkä yhteinen raja Venäjän kanssa on Suomen erityispiirre EU:ssa.

– Mitä huonommin Venäjän taloudessa menee, sitä enemmän Suomi sen tuntee. Kyllä meidän pitää nähdä Venäjä edelleenkin partnerina.

Jos Venäjää vastaan lähdetään painavampien sanktioiden tielle, on nähtävä, miten erilaisissa asemissa EU:n jäsenmaat ovat.

– Venäjän maksama hinta on jo niin kova, että aika moni merkki viittaa siihen, että venäläiset eivät mene enää samaan suuntaan.

Myös Suomi on Torstilan mukaan jo kärsinyt jo rahassa mitattavia menetyksiä.

– Kriisillä on jo hintansa. Olemme menettäneet paljon ruplan kurssin heikennyttyä jo ennen Ukrainaa.

Vahinkoja koituu enemmän, jos voimaan tulee lisää varsinaisia talouspakotteita.

– Meillä on Venäjällä isoja toimijoita muun muassa elintarvike-, metsä- ja energia-aloilla.

Ei paluuta etupiirijakoon

Kukaan ei osaa Pertti Torstilan mukaan sanoa, voiko Krimin tilanne toistua muualla.

– Kenpä tietää, mitä voi tapahtua. Sitä kysytään Natossa ja sitä kysytään etenkin Ukrainassa.

Pelkästään Yhdysvaltain ja Venäjän välisissä neuvotteluissa ei Ukrainan tulevaisuutta voi Torstilan mukaan ratkaista.

– Venäjän tavoite on varmasti sellainen, että lännen kanssa voitaisiin sopia, ettei Ukrainasta tule koskaan Naton jäsentä.

Etupiirijako, jota Venäjä ajaa, kuuluu Torstilan mukaan pimeään menneisyyteen.

– Ukrainalaisten pitää olla itse sopimassa ja päättämässä oman maansa asioista. Emme me suomalaisetkaan haluaisi, että joku olisi meidän ylitsemme päättämässä kohtalostamme.

Ontuva vertaus Suomeen

Torstilan mukaan on kovin keinotekoista verrata Suomea ja Ukrainaa.

Amerikkalaiset vaikuttajat Henry Kissinger ja Zbigniew Brzezinski ovat ehdottaneet, että puolueettomasta Suomesta otettaisiin mallia Ukrainaan.

Suomihan ei ole enää puolueeton maa, vaan unionin jäsen, joka säilyttää mahdollisuuden myös Nato-jäsenyyteen.

– Me kavahdamme tällaista vertailua. Haluamme säilyttää kansallisen itsemääräämisoikeuden ja vapauden valita. Tämä oikeus kuuluu myös Ukrainalle.

Etyjillä on roolinsa

Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestöllä Etyjillä on juuri nyt Pertti Torstilan mukaan tärkeä rooli yhteistyön tielle palaamisessa.

Venäjän keskeinen väite kuuluu, että venäläisväestöä sorretaan. Se on osa Putinin doktriinia ja sitä käytetään perusteena mennä muihin maihin.

– Sen takia myös baltit ovat huolissaan, ja onhan venäläisiä meilläkin.

Etyj on parhaillaan valvomassa, sorretaanko Ukrainassa venäläisiä.

– Ei heitä sorreta. Mitään merkkejä siitä ei ole, mutta asia täytyy todistaa. Olennaista on, että Venäjä on ollut etyj-maana päättämässä tarkkailusta. Se on tärkeää, kun pyritään saamaan Venäjä oikealle tielle. (HäSa)