Kanta-Häme

Venäjän opiskelu kiinnostaa

Ahveniston koulussa on voinut tänä syksynä opiskella venäjää. Ainoana hämeenlinnalaisena yläkouluna Ahvenistolla voi opiskella myös italiaa, jonka on yhdeksäsluokkalaisista valinnut aineekseen rehtori Kati Hirvosen mukaan kymmenkunta oppilasta. Espanjan ryhmää koulussa ei tänä vuonna ole.

Lisäksi valinnaisaineina Ahveniston koulussa ovat tutummat saksa ja ranska.

Kielivalikoiman kasvattaminen koulussa eli uuden ryhmän perustaminen törmää usein opettajien saatavuuteen.

– Edellytyksenä on, että tiedossa on ensin opettaja, ja sitten pitää saada kasaan itse opetusryhmä.

Parin viikkotunnin työ ei elätä ketään, minkä takia kielten opettajat ovat kouluissa usein kiertäviä tai kuten venäjää Ahvenistolla opettava Edvard Ripatti: päätyö on koulun pienluokan opetus erityisopettajan tehtävässä.

Motivoitunut ryhmä

Edvard Ripatti kehuu Ahveniston koulun 23 oppilaan ryhmää erittäin motivoituneeksi.

Pinja Ahon mielestä venäjän opiskelu on ollut erittäin mielenkiintoista. Hän odottaa, että kielestä on aikanaan hyötyä työelämässä.

Venäläinen kirjaimistokaan ei ole niin vaikea kuin ennakolta olisi voinut kuvitella.

– Kirjaimet opeteltiin jo parin ensimmäisen tunnin aikana, kertoo Julia Taipale.

Edvard Ripatin mielestä oikeasti vaikeinta venäjässä on sanojen ja äänteiden lausuminen, etenkin s-äänteen ja suhuäänteiden lausuminen. Myöhemmässä vaiheessa vaikeita saattavat olla kieliopin poikkeukset kuten kaikissa muissakin kielissä.

Edvard Ripatti kertoo, että venäjän opiskelussa on lähdetty liikkeelle aivan alkeista ja käytännön puhetilanteista.

– Olemme opetelleet tervehdyksiä, numeroita ja muita perusasioita, kertoo Onni Valaja.

Tavoitteena on aivan aluksi, että oppilas voi tilanteen tullen pärjätä auttavasti vaikka venäläisellä rautatieasemalla. Tiistain oppitunnilla käytiin läpi ravintolassa asiointiin liittyviä asioita.

Edvard Ripatin oma äidinkieli on venäjä. Hän on muuttanut Suomeen 7-vuotiaana. Oppilaista Leo Hannolaisen tausta on samankaltainen. Hän muutti Suomeen 4-vuotiaana ja osaa muuten kieltä, mutta aloitti sen opiskelun oppiakseen puhumisen ja lukemisen lisäksi myös kirjoittamisen.

Muillakin on käyttöä venäjänkielelle sukulaisten kesken.

– On mukava tervehtiä serkkuja venäjäksi, kun on päästy alkuun opiskelussa, sanoo Pihla Oksala.

Suuri osa Ahveniston venäjän opiskelijoista aikoo jatkaa kielen parissa myös lukiossa, mikä on tätä nykyä mahdollista Kaurialan lukiossa ja Lyseon lukiossa.

Osa oppilaista on aloittanut kielipainotteisen opiskelun jo alakoulussa.

– Kävin Nummella englanti-painotteisen alakoulun ja aloitin silloin myös ruotsin opinnot. Nyt minulla ovat valinnaisaineina sekä saksa että venäjä, kertoo Ellareeta Alatalo. (HäSa)

Päivän lehti

5.4.2020