Kanta-Häme

Venäjän rautapelletit kaunistavat näkymää

Suomen kautta Venäjälle kulkeva transito- eli kauttakuljetusliikenne on romahtanut muutamassa vuodessa, mutta samaan aikaan Venäjältä Suomen kautta maailmalle kulkeva rahti on kaksinkertaistunut. Yksi hyötyjistä on ollut Kokkolan satama, jonka kautta kulkee muun muassa Kostamuksen rautapellettejä.

Kymmenien kilometrien pituiset rekkajonot Venäjän rajalla ovat enää muisto Suomen ja Venäjän pitkässä yhteisessä historiassa. 

Suomen läpi Venäjälle kulkeva transito- eli kauttakuljetusliikenne on romahtanut muutamassa vuodessa. Suurimmillaan Suomen läpi Venäjälle virtasi kauttakuljetustavaraa vuonna 2008, jolloin saavutettiin huikea neljän miljoonan tonnin vuosisaldo. Viime vuonna transitoliikenne Venäjälle oli enää reilusti alle miljoona tonnia. 

Syitä romahdukseen on useita, tärkeimpinä Venäjän talouden vaikeudet, ruplan arvon voimakas heikentyminen sekä Krimin valtauksen tuomat kauppapakotteet Venäjän ja lännen välillä. Samalla Venäjä on rakentanut kaksi uutta jättisatamaa Suomenlahden perukalle. Ust-Lugan ja Bronkan satamien yhteiskapasiteetti on monta kertaa suurempi kuin Suomen kaikkien satamien yhteenlaskettu koko.

Suomen kautta vietiin 2000-luvun alkuvuosina runsaasti länsiautoja Venäjälle. Autoja voidaan rahdata nyt suoraan Ust-Lugan satamaan. Lisäksi moni länsimainen automerkki on perustanut autotehtaan Venäjälle, jolloin Venäjälle kuljetetaan autojen sijaan niiden osia kokoonpanoa varten.

Ruplan romahdus on hyydyttänyt pahoin Venäjän autokaupan, joten Itämeren rahtilaivoilla ei juuri länsiautoja eikä niiden osia Venäjälle kuljeteta. Moni länsimainen autotehdas on suljettu itänaapurissa. 

Mutta ruplan romahdus on ollut siunaus Venäjän viennille.

Venäjä on raaka-aineiden suhteen rikas maa. Nyt nämä Venäjän maaperän tuotokset ovat ulkomaisille ostajille huomattavasti edullisempia kuin ennen ruplan romahdusta. 

Yksi hyötyjistä on ollut myös Kokkolan satama, jonka kautta kuljetetaan maailmalle muun muassa Kostamuksen rautapellettejä.

– Venäjän transiton määrä on ollut meidän satamassamme keskimäärin kaksi miljoonaa tonnia vuodessa. Tänä vuonna päästään lähemmäs kolmea miljoonaa tonnia, Kokkolan sataman toimitusjohtaja Torbjörn Witting  toteaa.

Kasvua on siis huikeat 50 prosenttia. Toinen Venäjän viennin virkistymisestä hyötynyt suomalaissatama on Hamina-Kotka. Sen kautta kulkee vuodessa satojatuhansia tonneja Venäjällä valmistettuja lannoitteita. 

Suomalaista autoilijaa ilahduttaa erityisesti tieto siitä, että rautapelletit ja lannoitteet kuljetaan kumipyörien sijaan rautateitse.

Venäjältä Suomeen kulkevan rautatierahdin kasvu on hurjaa. Viidessä vuodessa vaunuliikenne on lähes kaksinkertaistunut. Vuonna 2012 Suomeen saapui Venäjältä reilut 190 000 kuormattua tavaravaunua. Vuonna 2015 luku oli jo yli 360 000 tavaravaunua.

Satamaväen mukaan transito voisi olla vieläkin isompi bisnes Suomelle. Hamina-Kotkan sataman toimitusjohtaja Kimmo Naskin laskelmien mukaan Suomen kansallisten väylämaksujen poistaminen kaksinkertaistaisi Hamina-Kotkan transitoliikenteen.

– Liikenteen kaksinkertaistuminen toisi runsaasti lisää työpaikkoja, ja valtio saisi väylämaksujen poistamisesta menettämänsä 40 miljoonaa euroa takaisin lisääntyneinä verotuloina, Naski uskoo.

Naski muistuttaa, että Venäjän transitoliikenteessä kilpailevat Suomen satamien kanssa Baltian satamat. Baltian satamilla ei ole väylämaksuja.

Kokkolan Witting on samoilla linjoilla. Hänen laskelmiensa mukaan väylämaksujen poistaminen voisi nostaa Kokkolan sataman transitoliikenteen peräti viiteen miljoonaan tonniin vuodessa.

Väylämaksuilla kerätään rahat Suomen jäänmurtajien toimintaan. Väylämaksut eivät ole ongelma kaikelle meriliikenteelle. Maksun suuruuteen vaikuttavat muun muassa jääluokka, eli laivan kyky liikkua jäissä ilman jäänmurtajan apua, sekä käyntien määrä satamassa.

Maksut osuvat transitosatamien mukaan ikävästi juuri ns. bulkkiliikenteeseen, jota rautapellettien ja lannoitteiden rahtaaminen on. Bulkkiliikenteessä käytetään suuria rahtilaivoja, joiden jääluokitus voi olla alhaisempi. Lisäksi ne eivät saa samanlaisia helpotuksia väylämaksuista kuin muu rahtiliikenne.

Väylämaksut on nyt tilapäisesti puolitettu. Puolituksella Suomen valtio tukee EU:n rikkidirektiivin vuoksi lisäkustannuksia saaneita varustamoita. Hallitus on päättänyt jatkaa puolitusta vuoden 2018 loppuun saakka.

Hallitus on myös päättänyt selvityttää liikenneverkkoyhtiön perustamisen, jolloin väylämaksukokonaisuus arvioitaisiin osana yhtiön asiakasrahoitusta. 

Liikenne- ja viestintäministeriön osastopäällikkö Mikael Nybergin mukaan valmistelu etenee niin, että mahdolliset poliittiset päätökset voidaan tehdä kevään 2017 kehysriihen yhteydessä.