Kanta-Häme Hämeenlinna

Verenpaineen raja-arvot syynissä – Uudet Käypä hoito -suositukset julkaistaan loppuvuodesta

Kohonneen verenpaineen Käypä hoito -suosituksia päivitetään.
Noin miljoonalla suomalaisella on verenpainetta alentava lääkitys. Käypä hoito -suositusta ollaan päivittämässä, mutta mitään suuria muutoksia ei ole tulossa. Arkistokuva. Kuva: Juhani Salo
Noin miljoonalla suomalaisella on verenpainetta alentava lääkitys. Käypä hoito -suositusta ollaan päivittämässä, mutta mitään suuria muutoksia ei ole tulossa. Arkistokuva. Kuva: Juhani Salo

Nykyinen kohonneen verenpaineen Käypä hoito- suositus on vuodelta 2014. Amerikassa uudet hoitosuositukset julkaistiin toissa vuonna ja Euroopassa viime vuonna. Suurin muutos koski kohonneen verenpaineen määrittelyä ja hoidon aloitus- ja tavoitetasoa.

Nyt hoitosuunnitelmat päivitetään Suomessa uusien tutkimustulosten turvin ja ne julkaistaan loppuvuodesta.

Tutkimusprofessori ja Käypä hoito -suositusta päivittävän työryhmän puheenjohtaja Antti Jula kertoo, että hoitosuositukset perustuvat Suomessa kovaan näyttöön eli kriittisesti arvioituihin tutkimustuloksiin.

 

Lue myös: Jos et tiedä verenpainettasi, kannattaisi ehkä mitata (9.2.2016)

 

Amerikkalaisessa suosituksessa normaali yläpaine on alle 120 mmHg ja alipaine alle 80 mmHg. Tutkimusten mukaan tuon raja-arvon yläpuolella veri- ja sydäntautien riski kasvaa.

Sydän- ja verisuonitautia sairastaville amerikkalaisille suositellaan lääkehoitoa jo verenpaineen ollessa 130/80 mmHg.

– Suomessa tutkimustuloksia tulkitaan hieman eri tavalla kuin amerikkalaisissa tai eurooppalaisissa suosituksissa. Optimipainetason 120/80 mmHg alittavia aikuisikäisiä meillä on vain noin 20 prosenttia, Jula sanoo.

Lievästi kohonneen verenpaineen alaraja Suomessa on 140/90 mmHg. Nykyinen Käypä hoito suosittelee ensin elintapahoitoa ja ellei se tehoa, lääkitystä.

– Jos on mahdollista pudottaa verenpaineen tavoitearvoja ilman sivuvaikutuksia, niin ilman muuta näin voidaan tehdä, Jula lisää.

Jula ei suostu tarkemmin avaamaan muutoksia, joita kohonneen verenpaineen hoitosuositukseen kaavaillaan. Radikaaleja muutoksia ei ole tulossa.

– Hoitosuositukset päivitetään vastaamaan uusinta tutkimustietoa. Hoidon aloitus- ja tavoitetasoja tarkistetaan, jos siihen tutkimustulosten perusteella on aihetta.

Tällä hetkellä noin miljoonalla suomalaisella on verenpainetta alentava lääkitys.

 

Lue myös: Valtimot alkavat jäykistyä jo nuorena – Väitös: Verenpaineen mittaaminen olkavarresta ei kerro riittävästi (13.9.2016)

 

Suurimpana ongelmana kohonneen verenpaineen hoidossa Jula näkee sen, että vain noin 40 prosenttia potilaista on nykyisten hoitotavoitteiden piirissä.

Jos tavoitetasoa kiristetään ja lääkitys suositellaan aloittamaan nykyistä alemmilla verenpainearvoilla, on Julan mukaan Suomessa entistä enemmän työsarkaa tehtävänä.

Mitään kiveen kirjoitettuja Käypä hoito -suositukset eivät kuitenkaan ole. Loppukädessä päätöksistä vastaa hoitava lääkäri, joka laatii hoitosuunnitelman yksilöllisesti.

– Kaikilla verenpainetta ei saada putoamaan tavoitetasolle. Muun muassa aortan jäykkyys säätelee yläpainetasoa.

Jula antaa toisen esimerkin, mikä vaikuttaa suositusten soveltamiseen käytännössä: Asentohuimausta kärsivällä ongelmana voi olla liian alhainen verenpaine ylös noustessa. Tämäkin pitää huomioida lääkityksessä. HÄSA.

 

Lue myös: Moni laskimoveritulppa jää havaitsematta – Voi olla vaarallinen myös oireettomana (11.5.2019)

Lue myös: Nostaako lakritsi aina verenpainetta? (7.10.2016)