Kanta-Häme

Verkatehdas ei ole koskaan valmis

 

Jos hämäläinen hitaus oli estää koko Verkatehtaan rakentamisen Hämeenlinnaan, koitui se samalla myös kolossin pelastukseksi. Ilman jahkailua Verkatehtaasta olisi tuskin koskaan tullut nykyisenlaista kulttuurikeskusta, vaan sen paikalla olisi asuinalue.
 
   Kun Hämeenlinnan kaupunki käytti vuonna 1978 ensimmäistä kertaa etuosto-oikeuttaan ja osti 3,3 miljoonalla markalla vanhan tehtaan, oli rakennusten purkaminen lähellä. Moni piti sijoitusta hukkainvestointina, eikä tehdasmiljöölle annettu suurtakaan arvoa.
 
   Soutaminen ja huopaaminen säilytti alueen ennallaan. Ensin tehtaalle tuli sekalainen joukko yrityksiä, sitten sinne keskittyi kulttuuri ja koulutus. Ensimmäiseksi tehtaalle kiirehtinyttä teatteria seurasi pian kansalaisopisto, sosiaalialan oppilaitos ja yhtäkkiä punatiilisestä rakennuskompleksista oli tullut kaupunkilaisten olohuone.
 
   Verkatehtaalla ei ole äitiä eikä isää, miestä tai naista, jota voisi kiittää kuningasidean keksimisestä. Kulttuuri- ja kongressikeskus Verkatehdas Oy:n toimitusjohtaja Jouko Astor laskeskelee ideanikkareita olleen ainakin parikymmentä. Kenelläkään ei ollut varmaa käsitystä, mitä tehtaasta voisi joskus tulla. Muutoksen aika oli kuitenkin alkanut ja se jatkuu edelleen.
 
   – Se, että Hämeenlinnan kaltaisessa pikkukaupungissa laitettiin yli 46 miljoonaa euroa Verkatehtaaseen 2000-luvun alussa, on kuitenkin eurooppalaisittain merkittävä panostus kulttuuriin. Tällaisia verkatehtaita on Suomessa vain yksi ja ainoa, sillä kaikki muut ehdittiin purkaa. Me täällä Hämeenlinnassa voimme olla syystäkin ylpeitä, Astor sanoo.
 
 
 
 
Lue Verkatehtaan kiehtovasta historiasta sunnuntain Hämeen Sanomista

 

Päivän lehti

31.3.2020