Kanta-Häme

Verkatehdas täyttää 10 omalla tyylillään

Ei kutsuvieraita, ei juhlapuheita, ei juhlakirjaa. Eikä ehdottomasti pönötystä!

– Verkatehdas ei ole ylipäätään noudattanut toiminnassaan vanhoja, totunnaisia riittejä. Miksi menisimme niihin omissa juhlissamme? sanoo Kulttuuri- ja kongressikeskus Verkatehdas oy:n toimitusjohtaja Jouko Astor.

Kysymys on täysin retorinen, ja kaupunkilaiset saavat juhlia Verkiksen kymmenvuotissynttäreitä vapaasti vaellellen ja pysähdellen. Se istuu mainiosti pirtaan myös samana päivänä, perjantaina 25. elokuuta, vietettävän Taiteiden yön kanssa.

Cafe Verkatehtaassa musisoidaan, ihmetellään ilma-akrobaatteja ja syödään. Vanaja-salissa kuullaan sekä oopperalaulua että rocktulkintaa.

– Kaikkialle on vapaa pääsy. Ettei Verkatehtaan eteen tule telttaleiriä, julkistamme myöhäisillan rocknimen vasta myöhemmin.

Kymmenen toimintavuoden juhlinta jatkuu pitkin syksyä konserteilla ja sirkusvierailulla. Astor löytää ohjelmistosta muistumia.

– Ei loogisesti eikä kattavasti, mutta kaikista tapahtumista löytyy viite menneeseen.

Olli Mustonen esiintyi Verkatehtaan päärakennuksen vihkiäisissä 31.7.2007 ja häntä kuullaan syksyllä sekä pianistina että säveltäjänä.

Vanaja-salin marraskuinen konsertti on lähtölaukaus Mustosen uudelle suurhankkeelle, jossa hän aikoo soittaa muutaman vuoden aikana soolokonserteissa kaikki Beethovenin pianosonaatit.

Joulukuussa kitaristi Ismo Eskelinen ja mezzosopraano Virpi Räisänen esittävät Mustosen säveltämiä lauluja Aleksis Kiven runoihin ja Mustosen Sonaatti no. 2 kitaralle saa Suomen ensi-esityksensä.

Kantaesityksistä Astor nostaa esiin myös Kerkko Koskisen konserton kahdelle saksofonille ja orkesterille, jonka Vanaja-salissa soittavat Timo Lassy, Linda Fredriksson ja Sinfonia Lahti.

– Helsingin Sanomat kirjoitti siitä äskettäin, että kauan odotettu ja paljon kuiskailtu teos.

Astor on syystäkin ilmeisen tyytyväinen ohjelmaan, mutta myös hiukan jännittynyt. Koska kaupunki tuottaa syksyllä vain kaksi Sinfonia Lahden iltaa, leventää Verkatehdas tarjontaa kolmella klassisella konsertilla, joiden taloudellisen vastuun se kantaa yksin.

Sibeliuksen syntymäkaupunki -säätiö ajettiin alkuvuodesta alas, mikä romahdutti suurten tilojen klassisten konserttien tulevaisuudennäkymät Hämeenlinnassa. Astorin mielestä kaupunkilaisten etua ei ajeta valjastamalla Vanaja-sali iskelmälle.

– Meidän tavoite on palata monimuotoiseen, ajankohtaiseen ohjelmaan. Tehdä konsertteja ehkä harvakseltaan, mutta niin, että tarjonta on taatusti huippua.

Tällä hetkellä Verkatehdas kamppailee sekä mukavien että ikävien tilaongelmien kanssa. Vuodessa ei ole tarpeeksi viikonloppuja kaikille Vanaja-salista kiinnostuneilla, mutta kiinteistössä ei ole sopivankokoisia tiloja tyydyttämään kongressiasiakkaiden tarpeita.

Toisaalta vuokralaiset, kuten teatteri ja musiikkiopisto, ovat joutuneet säästösyistä pienentämään tilojaan ja Vanajaveden opisto muuttaa pois.

Syitä tyytyväisyyteen löytyy talon historiasta kuitenkin paljon. Tällä hetkellä itsestään selvyyksiltä tuntuvat tapahtumat, kuten residenssituotannot, Taiteiden yö ja Verkatehtaan vappu, on joskus järjestetty ensimmäistä kertaa.

Toimitusjohtajan mielestä Verkatehdas on valinnut aloitteellisen linjan, mutta se on aina ollut ja tulee jatkossakin olemaan tekijä tilojen ja tunteiden välillä.

– Muistan, kuinka eräs nainen tuli sanomaan Vesa Matti Loirin konsertin väliajalla, että salista pitää sammuttaa valot, jotta hän saa itkeä rauhassa.

– Ihmiset tarvitsevat paikkoja, missä purkaa tunteensa. Sitä varten me kai olemme täällä, sanoo Astor. HÄSA

Tuoreimpia artikkeleita