Kanta-Häme Hämeenlinna

Korona on Juha Rouhikoskelle kirous ja siunaus - Työ Verkatehtaalla vaihtui lennosta kuntosalille ja kameran taakse

Personal traineriksi kouluttautuva Juha Rouhikoski vetää jo treenejä asiakkailleen. "Piinapenkissä" Sporttimekassa ovat Henri Karlén ja Marianne Piho. Kuva: Sara Aaltio
Personal traineriksi kouluttautuva Juha Rouhikoski vetää jo treenejä asiakkailleen. "Piinapenkissä" Sporttimekassa ovat Henri Karlén ja Marianne Piho. Kuvat: Sara Aaltio

Taakse jäänyt kevät on ollut hämeenlinnalaiselle Juha Rouhikoskelle sekä kirous että siunaus.

Päätyöksen hän toimii Verkatehtaan tuotantosuunnittelija ja tekee lisäksi freelancerina valotaideprojekteja ja valosuunnittelua.

– Kaikki työt liittyvät esittämiseen, jossa on yleisöä. Siksipä sataprosenttia töistäni peruuntuui, Rouhikoski huokaa koronarajoituksiin viitaten.

Leipä on revittävä jostakin

Koska hän toimii myös yrittäjänä, hän ei saa työttömyyskassasta kovin hääppöistä korvausta.

– Tuli eteen tilanne, että leipä täytyy tienata muuta kautta. Ajoitus oli sattumalta hyvä, sillä olin aloittanut talvella opiskelun personal traineriksi (pt). Olen itsekin intohimoinen salitreenaaja ja harrastan kehonrakennusta, Juha Rouhikoski kertoo.

Hän on jo valmistunut kuntosalivalmentajaksi, ja näillä näkymin syksyllä on pt:n paperit kädessä. Asiakkaita on kuitenkin jo löytynyt. Rouhikoski ohjaa heitä Sporttimekassa, jonne hänellä ei kuitenkaan ole työsuhdetta, sillä sitä ei vaadita.

– Alkuun tämä on paljon asiakashankintaa. Vielä tämä ei valitettavasti oikein kannta, mutta jostain sitä on lähdettävä liikkeelle. Myös investoinnit kalustoon olivat kohtuuisot.

– Kovasti tämän eteen joutuu tekemään töitä. Ensin laitoin kaksi viikkoa niska limassa pystyyn nettisivuja, tein käyntikortteja ja julisteita sekä otin kaikki somemarkkinointikanavat käyttöön, Rouhikoski kuvailee.

Juha Rouhikoski nauttii valokuvaamisessa siitä, että hän saa leikkiä valon kanssa, kuten valotaiteilijan ja valosuunnittelijan työssäänkin.

Valokuvauksen kohteet löytyvät pääosin kuntosalilta

Rouhikoski on jo pitkään harrastanut valokuvausta, josta hän on nyt tehnyt personal trainer -työn lisäksi itselleen lisäammatin.

– Pääpaino on fitness-, kehonrakennus- ja kuntosaliurheilupuolen kilpailijoiden ja harrastajien kuvaamisessa. Se kiinnostaa minua, koska itseänikin on kuvattu paljon, koska harrastan kehonrakennusta.

Kuun lopussa Rouhikoskelle on tulossa malliksi yksi Suomen nimekkäimpiä kehonrakentajia, jonka nimen hän pitää vielä salassa.

Valotaitelijana valolla on Rouhikoskelle suuri merkitys.

– Valokuvatessakin pystyn leikkimään valon kanssa, eli teen tavallaan sitä samaa, mikä minulta jäi koronan vuoksi pois valon ja taiteen parissa.

Vaikkei Rouhikoski tituleeraakaan itseään perusvalokuvaajaksi, hän tekee myös tavallisempia henkilökuvauksia, kuten ylioppilaskuvausta.

Korona oli onnekaskin takaisku

Hyppy tuntemattomaan on Juha Rouhikoskelle ollut pikemminkin hyppy puolituntemattomaan.

– Olen siinä mielessä onnekkaassa asemassa, että olen pystynyt valitsemaan omasta elämästäni minulle tärkeitä ja rakkaita asioita, joista olen voinut tehdä toisen ammatin.

– Nyt on ollut aikaa toteuttaa nämä asiat, jotka ovat kyteneet takaraivossa jo pitkään ja jotka paljon aikaa vievä päätyö on estänyt. Korona on siinä mielessä ollut vähän siunauskin!

Kulttuuripiireissä ei kehonrakennusharrastusta ymmärretä

Omasta fyysisestä kunnosta huolehtiminen on 48-vuotiaalle Juha Rouhikoskelle tärkeää.

– Olen viimeisen seitsemän vuoden aikana laittanut itseni huippukuntoon. Personal trainerin pitää olla itse kävelevä käyntikortti.

Rouhikoski kertoo, että aina kulttuuripiireistä ei ole löytynyt ymmärrystä hänen kehonrakennusharrastukselleen.

– Ennakkoluuloja on. On vihjailua ja harrastuksen halveeraamista. Ajatellaan, että lihakset ja järki eivät voi olla samassa päässä, vaikka asia on juuri päinvastoin.

– Fyysinen ja henkinen hyvinvointi kulkevat käsi kädessä. Kun molemmat ovat kunnossa, ihminen voi hyvin.

Itse hän ei ole vielä kehonrakennuskisoihin osallistunut, vaikka onkin valokuvia varten käynyt läpi neljä kisadieettiä.

– Sitten kun ikä alkaa vitosella voisin kokeilla yli 50-vuotiaiden Masters-sarjaa. HÄSA

Kuva: Sara Aaltio

Juha Rouhikoski

Syntynyt Tampereen keskussairaalassa vuonna 1971.

Yrittäjänä vuodesta 1999–, valosuunnittelijana 1995–, valotaiteilijana 2007–, tuotantosuunnittelija Verkatehtaalla 2007–, tuntilehtorina Taideyliopistossa 2008–, Suomen valotaiteen seuran Flashin puheenjohtajana 2017–, personal trainerina ja valokuvaajana 2020–, nyt jatko-opiskelija.

Asuu Hämeenlinnan keskustassa.

Perhe: Kaksi aikuista lasta, vaimo.

Valmistunut medianomiksi Tampereen taiteen ja viestinnän oppilaitokselta 1996 ja teatteritaiteen maisteriksi Teatterikorkeakoulusta 2011.

Kirjoittaa väitöskirjaa Kuvataideakatemiassa valotaiteesta. Aloittanut 2012.

Harrastukset: Kehonrakennus, perhokalastus ja yleinen seikkaileminen.

Tavoite: Herätä joka aamu onnellisena ja elää tehden asioita, joista nauttii.

Motto: “Elämä on kuin polkupyörällä ajaminen, säilyttääksesi tasapainosi, sinun pitää pysyä liikkeessä.” (Albert Einstein)

Päivän lehti

5.7.2020