fbpx
Kanta-Häme

Verkonvaihtokytkin, dieselkäyttöinen hätäaggregaatti... Näin Hämeenlinnassa varaudutaan syksyn sähkökatkoksiin

Sähkönjakelun häiriöihin on valmistauduttu, mutta ne vaikuttaisivat silti arjessa.
Ovelliset kylmälaitteet säästävät energiaa kaupoissa. Kuva: ESKO TUOVINEN

Ensi talvena uhkaava sähköpula on saanut monet miettimään sitä, miten poikkeusoloissa toimittaisiin. Julkisuudessa on puhuttu jopa siitä, että Suomessa jouduttaisiin turvautumaan kiertäviin sähkökatkoihin. Mikäli sähkönkulutus ylittäisi tuotannon, sähköä voitaisiin säännöstellä enintään kahden tunnin mittaisilla suunnitelluilla katkoksilla.

Hämeenlinnan kaupungin vt. kiinteistöjohtaja Marika Kyrklund kertoo, että Hämeenlinnassa energiaa on jo säästetty osana kaupungin säästöohjelmaa. Silti vyötä ollaan kiristämässä sähkön säästämiseksi ensi talvena.

– Tätä on pohdittu paljon meillä tilapalveluissa. Tarkemman suunnitelman tekeminen on juuri käynnistymässä, kunhan ihmiset palaavat lomilta, hän kertoo.

Mahdollisia sähkökatkoja varten joissain kaupungin kiinteistössä on varajärjestelmä, lisäksi kaupungilla on siirrettäviä varajärjestelmiä. Kiinteä varavoima on muun muassa Pääterveysasemalla, Kutalan ja Rengon paloasemilla sekä Rengon vanhainkodissa. Verkonvaihtokytkin siirrettävää varavoimaa varten taas on monessa vanhainkodissa ja palvelukeskuksessa sekä suuremmassa koulussa.

– Kriittisimmät, kuten terveyden- ja vanhustenhuolto turvataan ensimmäisinä ja siitä sitten tärkeysjärjestyksessä. Kyrklund avaa marssijärjestystä sähkökatkotilanteissa.

Varavoimasta huolimatta sähkökatkot tulisivat tuntumaan kaupunkilaisten arjessa.

– Kaikkiin rakennuksiin emme pysty järjestämään varavoimaa, Kyrklund sanoo.

Sairaalan kriittisimmät laitteet turvattu akuilla

Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin tekninen johtaja Ville Vuorijärvi suhtautuu tilanteeseen rauhallisesti.

– Nyt on väläytelty näiden kerrallaan joitakin tunteja kestävien hallittujen kiertävien sähkökatkosten käyttöönottoa. Minusta julkisestikin on puhuttu siitä, että ne eivät kohdistuisi yhteiskunnan kannalta kriittisiin toimintoihin, kuten sairaaloihin.

Sähkökatkojen varalta KHSHP:n sairaaloissa on oma varavoimajärjestelmä, joka kytkeytyy päälle automaattisesti 15 sekunnissa sähkökatkon alkamisesta. Polttoöljykäyttöinen varavoima itsenäinen järjestelmä, jonka toiminta on riippumaton alueellisista ja valtakunnallisista sähkönsyötön häiriöistä. Tämän lisäksi kaikkein kriittisimmät järjestelmät on turvattu akuilla, joten niissä sähkö ei katkea hetkeksikään. Tällaisia laitteita ovat muun muassa potilaan elintoimintoja ylläpitävät lääkintälaitteet, kuten anestesialaitteet ja hengityslaitteet sekä leikkaussalien valaisimet.

Vaikka sähköt eivät katkea ja kriittiset laitteet on turvattu, olisi sähkökatkoilla vaikutusta sairaalan toimintaan.

– Toki, jos varavoimaa joudutaan käyttämään hyvin pitkäaikaisesti, sillä on vaikutuksia hoidollisella puolella. Aivan sairaalan normaalilaajuista toimintaa ei ole mahdollista ylläpitää pitkäaikaisesti pelkästään varavoiman varassa, Vuorijärvi toteaa.

Sähkökatkot lisäisivät maatilojen työmäärää

Varavoima löytyy myös maataloudesta, mutta sielläkin toivotaan, ettei sähkökatkoihin jouduta turvautumaan.

Antti Koljonen maatalousyhtymä Loukasten tilalta Rengosta kertoo, että tila pyörisi kyllä hätätilanteessa päiväkausia dieselkäyttöisellä aggregaatilla, jota se käyttää esimerkiksi myrskyjen katkoessa sähköjä. Se teettäisi tilalla kuitenkin huomattavasti lisää työtä ja olisi kallista.

– Lypsyrobotit ja muut laitteet eivät tykkää siitä, jos virta katkeaa yhtäkkiä. Ne eivät pysty jatkamaan omin nokkinensa, vaan ne pitää käydä resetoimassa.

Myös varavoimasta takaisin takaisin sähköverkkoon siirtyminen toisi uuden katkon, jonka jälkeen laitteet pitäisi taas auttaa uudelleen käyntiin. Dieselin käytöstä sähkön tuottamiseen tulisi tietenkin myös lisää kuluja.

Kivikon tilalla Hauholla ei ole käytössä lypsyrobotteja, mutta lämmitys ja lehmien vesipumput toimivat sähköllä. Kalle Tapola Kivikon tilalta kertoo, että heilläkin on hätätilanteessa aggregaatti käytettävissään, mutta siitä ei välttämättä saa kovin tasaista virtaa.

– Ja sitten tuhlataan dieseliä sähkön tuottamiseen. Ei sekään hyvä juttu ole.

Miten käy kauppojen kylmäketjujen?

Tiiriön Citymarketin kauppias Jari Väisänen on ollut viime aikoina helpottunut siitä, että tavaratalossa tehtiin pari vuotta sitten mittava energiaremontti.

– Nyt meillä on vähän energiaa vievät kylmälaitteet ja ledivalot. Lisäksi katolla on aurinkovoimaa. Jälkikäteen olen miettinyt, että onneksi se tuli tehtyä, vaikka kallis olikin.

Väisänen kertoo, että ledivalojen lisäksi erityisesti ovelliset kylmä- ja pakastinkaapit pudottavat sähkönkulutusta. Kiinteistössä on lisäksi varavoimaa, joka pitää kylmälaitteet ja kassat toiminnassa lyhyiden sähkökatkojen ajan. Silti ajatus kiertävistä sähkökatkoista saa kauppiaan mietteliääksi.

– Meillä on kaupoissa tiukat kylmäketjut, jotka eivät saa katketa. Kyllä se mietityttää, että miten Suomi pyörii, jos sähkökatkoihin mennään.

Menot