Kanta-Häme

Verottaja haluaa rekisteröintipakon virolaisille pöytälaatikkoyhtiöille

 

Verottajalla on vaikeuksia seurata Viroon rekisteröityjen pöytälaatikkoyhtiöiden toimintaa Suomessa, koska rekisteröintipakko puuttuu.

Lännen Median maakuntalehdet kertoivat keskiviikkona, että Virossa on useita yrityksiä, jotka ovat keskittyneet kauppaamaan perustamiaan pöytälaatikkoyrityksiä suomalaisille yrittäjille.

Lisäksi osa yrityksistä tarjoaa suomalaisfirmoille niin sanottuja osoitepalveluja, joiden avulla yritykset voivat pyörittää toimintaa Virossa, vaikka käytännön työ tehdäänkin Suomessa.

Tieto ei yllätä Verohallinnon harmaan talouden selvitysyksikön johtajaa Janne Marttista.

– Selvitimme asiaa vuosi sitten ja tiedossamme on, että tämänkaltaisia toimintoja käytetään. Esimerkiksi rakennusalalla on havaittu, että suomalainen henkilö on harjoittanut toimintaa virolaisen yrityksen kautta Suomessa.

Verohallinnolla on tiedot noin 11 000:sta Suomessa pysyvästi asuvasta henkilöstä, joilla on vastuuasema virolaisessa yrityksessä. Marttisen mukaan listaa ei ole käyty systemaattisesti yritys yritykseltä läpi.

– Verohallinto tekee valvontaa resurssiensa puitteissa ja muiden tarkastusten yhteydessä. Myös toiset viranomaiset voivat ilmoittaa havainnoistaan.

Yleistyvä ilmiö on ongelmallinen verotuksen kannalta.

Yrityksen verovelvollisuus Suomeen syntyy, kun sillä on Suomessa kiinteä toimipaikka. Verohallinto voi kuitenkin tulkita kiinteän toimipaikan syntyneeksi myös ilman varsinaista yritysosoitetta Suomessa.

– Yrityksen johtaminen Suomesta käsin saattaa aiheuttaa sen, että yrityksellä katsotaan olevan kiinteä toimipaikka Suomessa, Marttinen huomauttaa.

Ilmiötä on hankala valvoa, sillä Suomessa toimivilla ulkomaalaisilla yrityksillä ei ole rekisteröitymispakkoa. Mikäli yritys ei rekisteröidy, sen toiminta ei tule viranomaisten tietoon.

– Kuitenkin esimerkiksi yrityksen pysyvä kotipaikkatieto ja toiminta-aika Suomessa ovat tietysti merkkejä, joiden perusteella kiinteän toimipaikan syntymistä voidaan arvioida, Janne Marttinen kertoo.

Valvonnan keinot ovat myös parantuneet, kun rakennusalalla otettiin käyttöön veronumerolainsäädäntö ja laajennettu ilmoitusmenettely.

– Molemmat lakimuutokset ovat lisänneet kiinnijäämisriskiä ja edistäneet valvontaa. Veronumeron laajentaminen muille toimialoille tulee harkittavaksi kansallisen tulorekisterin käyttöönoton yhteydessä, Marttinen sanoo.

Jos saisi päättää, hän muuttaisi rekisteröitymissäädöksiä siten, että ulkomaisilla yrityksillä olisi aina Suomessa toimiessaan pakollinen rekisteröintivelvollisuus.

– Se ei automaattisesti tarkoita, että niitä myös verotettaisiin Suomessa. Mutta sitä kautta saisimme tietoomme esimerkiksi toiminnan alkamisajankohdan, mistä on meille hyötyä valvonnassa.

Toisena uudistuksena Marttinen tutkisi, tulisiko ulkomaisille yrityksille määrätä esimerkiksi ennakonpidätysvelvollisuus Suomessa tehdystä työstä. (LM–HäSa)