fbpx
Kanta-Häme

Vertaislaina voi käydä kalliiksi

Suomessa toimii lukuisia yhtiöitä, jotka tarjoavat niin sanottuja vertaislainoja.

Vertaislainojen myöntäjät katsovat toimivansa ainoastaan välittäjinä yksityishenkilöiden välisissä lainasopimuksissa, jolloin pikavippien korkokatto ei koskisi niitä.

Tuomioistuimissa on kesken ja käsitelty satoja tapauksia, joissa vertaislainayhtiö Trustbuddy AB vaatii velallisilta suuria korkoja ja nostettuun lainasummaan nähden hyvin korkeita käsittelymaksuja tilanteissa, joissa lainaa ei ole lyhennetty lainaehtojen mukaisesti.

Turun hovioikeus käsitteli pelkästään tiistaina 22. syyskuuta seitsemän vertaislainatapausta. Valittajana jokaisessa oli lukuisissa maissa toimiva Trustbuddy AB.

Turun hovioikeus päätti kaikissa tapauksissa luoton todellisen vuosikoron ylittävän huomattavasti kuluttajansuojalain mukaisen maksimikoron. Hovioikeus katsoi myös, että myönnettyä luottoa on pidettävä kuluttajaluottona, johon sovelletaan kuluttajansuojalakia korkokattoineen.

Trustbuddyn toimitusjohtaja Philip Mikal sanoo, että kyseessä on virheellinen laintulkinta.

– Tällaista tapahtuu, kun on kyseessä uudentyyppinen liiketoiminta eikä lainsäädäntö pysy perässä. Olemme ainoastaan lainojen välittäjä. Koko toimintamme on järjestetty niin, että kaikki luottotappiot ja -tuotot kuuluvat rahan lainaajille.

Trustbuddy välittää 100–600 euron lainoja 30 päivän laina-ajalla. Osa Suomessa toimivista yhtiöistä markkinoi myös isompia, jopa 10 000 euron lainoja.

Kilpailu- ja kuluttajaviraston lakimies Rikhard Merikoski sanoo vertaislainojen olevan ongelmallisia, koska on epäselvää voidaanko yhtiöiden toiminta tulkita kuluttajansuojalain alaiseksi.

– Jos heihin voidaan tulkita kuluttajansuojalakia, korkokatto koskee myös niiden myöntämiä lainoja, Merikoski kertoo.

Turun hovioikeudessa on käsitelty viime vuonna ja tämän vuoden aikana lähes 150 Trustbuddyn hakemaa muutosta käräjäoikeuksien tuomioihin.

Trustbuddy on myös valittanut yhdestä Rovaniemen hovioikeuden tuomiosta Korkeimpaan oikeuteen. Korkein oikeus on pyytänyt EU-tuomioistuimelta ennakkoratkaisua, toimiiko yhtiö todellisuudessa luotonantajana.

Korkeimman oikeuden mukaan yhtiö on luettava sopimuksen osapuoleksi, koska lainasopimuksessa ei selviä kolmannen osapuolen henkilöllisyyttä ja lainan pääoma on siirtynyt lainanhakijalle yhtiöltä.

Vertaislainayhtiöiden toiminta on hyvin markkinoitua.

Lainoja mainostetaan nettipalveluissa helpoksi ja joustavaksi tavaksi. Osa yhtiöistä antaa lainanhakijan määritellä maksamansa koron ja näin “kilpailuttaa” lainantarjoajat. Lainanantajaksi ryhtymistä taas mainostetaan turvallisena sijoitusmuotona.

Rikhard Merikosken mukaan yhtiöiden toimintamalli on kuitenkin epäselvä, kuten myös se kuka lainan todellisuudessa myöntää.

– Jos ajatellaan kuluttajansuojalain säädöksiä, niin lainanhakijan luottokelpoisuus pitäisi arvioida huolellisesti. Nyt ei ole tietoa tehdäänkö sitä kunnolla tai ollenkaan. Sijoittajan näkökulmasta tuottomahdollisuus ja pääoman menettämisen riskit saattavat olla epäselviä. HÄSA

Menot