Kanta-Häme

Vesillä pelastusta jo 100 vuotta

– Etsintä- ja pelastustoimeksiannot ovat meillä yleisin syy lähteä liikkeelle, sanoo Hämeenlinnan Järvipelastajat ry:n puheenjohtaja Kalle Mikkola.
 
Suomen Meripelastusseura juhli noin kuukausi sitten sadatta toimintavuottaan. Vuodesta 1913 Hangossa alkanut toiminta on laajentunut reippaasti, jäsenyhdistyksiä on nykyisin 58 jäsenmäärän kavutessa hieman päälle 18 000. 
 
Suomen Meripelastusseuran jäsenyhdistyksistä sijoittuu sisämaahan 30 kappaletta, vuonna 1997 perustettu Hämeenlinnan Järvipelastajat ry. yhtenä sisävesien toimijoista.
 
Kansainvälisesti tunnetuin vesipelastustoimintaan liittyvä termi ihmisille ympäri maailman on SAR-tunnus. Kirjaimet juontuvat englannin sanoista Search And Rescue eli etsiä ja pelastaa.
 
Mikkolan mukaan liikkeellelähtökäskyt tulevat pelastuslaitokselta tai poliisilta, mutta seuran puitteissa on jossain määrin pyritty olemaan mukana myös muissa veden äärellä pidetyissä tapahtumissa.
 
– Näissä tapauksissa on vain se varjopuoli, että jos hälytys viranomaisilta tulee, me lähdemme liikkeelle yksityisistä tilaisuuksista heti, muistuttaa Mikkola.
 
Mikkolan mukaan järvipelastajille tulee avovesikauden aikana keskimäärin parikymmentä virallista lähtöä. 
 
– Porukkamme päivystää avovesikaudella 24 tuntia vuorokaudessa ja nykyisellä kalustolla pystymme siirtymään pyydettyyn paikkaan vaikka pimeässä ja melko nopealla aikataululla.
 
Nihti nosti pelastusvalmiutta
 
Kalle Mikkola esitteli Hämeenlinnan Järvipelastajien viime vuonna käyttöönsä saamaa pelastusalusta Nihtiä sopivassa sade- ja ukkoskuurokelissä.
 
– Saimme tämän aluksen vanhentuneen paatin tilalle viime vuonna ja nyt meillä on työkalu, jolla pääsee lähelle rantoja ja mataliinkin vesiin jos tarvetta on. Helsingin edustan saarelta nimensä saanut Nihti-alus on 9 metriä pitkä alumiinirakenteinen ja sitä vauhdittaa 450 hevosvoimainen Caterpillarin kone. Alus kulkee vesisuihkun voimalla, ja se on näppärä pyöriteltävä myös ahtaissa paikoissa, eikä Vanajavedelle sellaista keliä tulekaan, ettei tällä merelle rakennetulla pelastusaluksella voida liikkua.
 
– Pari viikkoa sitten saimme tehtäväksemme Hopealinjan Swan-aluksen hinauksen rautasillan alta keskustaan. Swanista oli potkuriakseli rikkoontunut ja veneemme selvisi painavan aluksen hinauksesta hienosti, kehaisee Mikkola
 
– Nihdin lisäksi kalustoomme kuuluu nelimetrinen kumivene, joka sekin on sopivasti varusteltu. Tosin tarvetta olisi hieman suurempaan tällaiseen rib-veneeseen, mutta taloudelliset seikat hieman jarruttavat, naurahtaa Mikkola.
 
Nihti on varustettu mm. Furunon tutkalla, joten pimeässäkin voidaan liikkua kapeissa väylissä turvallisesti, karttaplotteri, valonheitin, pintapelastusvarustus, 1000-litraa minuutissa vettä antava paloruisku, VHF-radio ja tuoreeltaan lahjoituksena saatu lämpökamera, kuuluvat myös veneen varustukseen. 
 
– Kyllä meillä on suhteellisen hyvä varustus ja kun koulutamme seuran jäsenistöä aktiivisesti, varustustamme osataan hädän hetkellä myös käyttää, muistuttaa Mikkola.
 
Hämeenlinnan Järvipelastajat ry saa tulonsa jäsenmaksuista, Pelastuslaitokselta, sekä erilaisista lahjoituksista, lisäksi Suomen Meripelastusyhdistys auttaa alusten huolloissa ja korjauksissa.
 
Lisää toimijoita mahtuu mukaan
 
Kalle Mikkolan mukaan tämänkaltainen, vapaaehtoisuuteen perustuva toiminta kaipaa kaiken aikaa uutta porukkaa riveihinsä. Ympärivuorokautinen valmius lähtöön kun ei kaikkia kiinnosta.
 
– Meillä on tällä hetkellä seurassa noin 90 jäsentä joista sellaiset 20 jaksaa olla aktiivisesti mukana harjoituksissa sekä lähtövalmiudessa. Lisää porukkaa aktiiviseen toimintaan kaivattaisiin, jotta kesällä edes muutamana viikonloppuna voisi hälyttävän puhelimen törkätä jonkun muun taskuun, naurahtaa Mikkola.
 
Mikkola toivottaakin kaikki vesillä viihtyvät ja pelastustoiminnasta kiinnostuneet ottamaan reippaasti yhteyttä.
 
– Tämä on sellaisten vesihenkisten ja porukassa viihtyvien ihmisten vapaaehtoista turvallisuustyötä. Seura antaa toimintaan tarvittavan koulutuksen ja loppu on omasta aktiivisuudesta kiinni. Aina meitä ei edes huomata, mutta sitten kun apua tarvitaan, oma motivaatiokin nousee onnistumisen myötä, tunnustaa Mikkola.
 
– Seuran harjoitukset ovat joka keskiviikko kello 18 Mierolassa ja kaikki kiinnostuneet ovat tervetulleita, muistuttaa Mikkola.
 
Hämeenlinnan Järvipelastajien operaatio-alue ulottuu Sääksmäen silloilta aina Tervakosken vesille saakka, joten vesistöä liikkumiseen riittää.
 
Jouko Jaakkola

Päivän lehti

27.5.2020