fbpx
Kanta-Häme

Vesirokkorokote ei sisälly valtion budjettiin

Johtaja Taru Koivisto sosiaali- ja terveysministeriöstä (STM) antaa ymmärtää, että valtion ensi vuoden budjettiin ei vieläkään sisälly rahoitusta kansalliselle vesirokon rokotusohjelmalle.

– Lisäystä rokotemomentille ei ole kokonaissummaan esitetty, eli siihen ei ole ehdotettu uutta rahaa. Siitä voi tietysti tehdä johtopäätöksiä, Koivisto toteaa.

Samoin asian näkee myös Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n rokotusohjelmayksikön päällikkö Taneli Puumalainen.

Vaikka STM käy keskusteluja vielä tällä viikolla talousarvioesityksestä valtiovarainministeriön kanssa, epätodennäköistä on, että rahat rokoteohjelmaan löytyisivät.

– Meillä tehdään budjettivalmistelua äärimmäisen tiukassa tilanteessa. Hyvin tarkkaan katsotaan kaikkea mikä vähänkään tulee kulupuolelle ottamatta huomioon sitä, mitä se kokonaisuutena ehkä myöhemmin vaikuttaa, Taru Koivisto sanoo.

Hallituksen lopullinen esitys ensi vuoden talousarvioksi julkistetaan maanantaina 28. syyskuuta, jonka jälkeen eduskunta alkaa käsitellä sitä.

THL ja STM ovat yrittäneet saada rokoteohjelmaa valtion budjettiin usealla kierroksella, mutta tuloksetta.

– Tämä olisi äärimmäisen kustannusvaikuttavaa toimintaa, kuten rokotustoiminta yleensäkin, Taru Koivisto sanoo.

– Vähintään 100 000 työpäivää joka vuosi menee siihen, että lasten vanhemmat ovat pois töistä ja hoitavat vesirokkoista lasta. Rokotusohjelman hinta olisi enintään noin 4 miljoonaa euroa vuodessa. Yhteiskunta saisi kustannussäästöä vuosittain noin 14 miljoonaa euroa, Taneli Puumalainen kertoo tutkimustuloksista.

Suomessa vesirokkoon sairastuu noin 57 000 ihmistä vuodessa eli noin yhden ikäluokan verran. Mukaan mahtuu niin kuolemantapauksia kuin lähes oireettomiakin rokkoja.

Sairastuneet ovat yleensä leikki- tai kouluikäisiä. Suositus on, että vesirokkoinen potilas olisi kotona huoltajineen vähintään viisi päivää.

– Vesirokosta aiheutuu huomattavan paljon terveyspalvelujen käyttöä ja epäsuoria kustannuksia, Puumalainen sanoo.

THL:n rokotusohjelmayksikön päällikön Taneli Puumalaisen mukaan vesirokko voitaisiin hävittää kansallisella rokotusohjelmalla parissa vuodessa.

Ensimmäinen rokote annettaisiin 1,5 vuoden iässä ja toinen kuusivuotiaana yhdistettynä mpr-rokotteeseen.

Parin ensimmäisen vuoden ajan rokotetta tarjottaisiin myös niille, jotka eivät ole sairastaneet vesirokkoa.

Yksityisesti hankittuna kahden annoksen vesirokkorokote maksaa noin 150 euroa. Arvio on, että se hankitaan kymmenelle prosentille lapsista. HÄSA

Menot