Kanta-Häme Hämeenlinna

Vesitorni puretaan ennen kuin se käy vaaralliseksi – Luonnon varjelu mutkistaa operaatiota Lammilla

Vuosia kuivana seisseen tornin hallittu hävittäminen voi maksaa parisataa tuhatta euroa.
Lammin vesitorni on maanpinnasta mitattuna noin 17 metriä korkea. Keskitornin sekä ulkokehän yhdeksänbetonipilarin varassa olevan vesisäiliön pohja on noin 9 metrin korkeudessa. Vesisäiliön halkaisija on noin 15 metriä sen tilavuus noin 1000 m3. Kuva: Terho Aalto
Lammin vesitorni on maanpinnasta mitattuna noin 17 metriä korkea. Vesisäiliön halkaisija on noin 15 metriä ja tilavuus miljoona litraa. Arkistokuva: Terho Aalto

Yhdeksän vuotta käyttämättä seisonut Lammin vesitorni aiotaan viimein purkaa. Hämeenlinnan kaupungin rakennusvalvonta antoi purkamisluvan tällä viikolla.

Aivan pitäjän keskustan tuntumassa seisova tyhjennetty torni kuuluu kuntien omistamalle vesiyhtiölle. HS-Vesi oy on valmistellut hanketta jo joitakin vuosia, sillä purku ei ole ihan yksinkertainen.

Poikkeuslupahakemus on nyt Hämeen ely-keskuksen käsittelyssä. Valtion ympäristöviranomaisenkin lupa tarvitaan, koska torni seisoo luonnonsuojelualueella ja Ormajärven–Untulanharjun Natura 2000 -alueella.

Saadussa purkamisluvassa mainitaan ehtoina muun muassa, että työllä ei saa aiheuttaa haittaa Natura-alueelle ja sen arvoille. Alue tulee myös saattaa luonnontilaiseksi purkutyön päätyttyä.

Kaksi purkutapaa punnittavana

Herkän luonnon vuoksi mahdollisesti asetettavat erityisehdot vaikuttavat myös urakan hintaan.

Vesiyhtiölle purkua valmistellut konsulttiyhtiö Ramboll Finland on tehnyt alustavan purkusuunnitelman ja selvityksen ympäristöarvoista. Niiden pohjalta on arvioitu, että vesitorni saadaan pois arvokkaasta luontomaisemasta noin 200 000 eurolla.

Samanhintaiseksi on arvioitu Ahveniston betonisen hyppyrimäen purkaminen, mutta arviosta on aikaa jo 11 vuotta.

Tornin purkamisen tarkka hinta selviää, kunhan urakka päästään lupien saannin jälkeen kilpailuttamaan.

Purkamisen tavalle on kaksi vaihtoehtoa: torni puretaan elementteinä niin, että osat viedään muualle murskattaviksi, tai niin, että osat jauhetaan koneellisesti paikan päällä.

Hanketta vetävä HS-Veden laitospäällikkö Juha Sipponen sanoo, että valinta on pitkälti ”viranomaisen käsissä”.

– Jos teräsbetonielementit kuljetetaan pois, joudutaan tornille vievää huoltotietä leventämään ja todennäköisesti kaatamaan puita. Jos ne taas jauhetaan paikalla, se olisi kustannustehokkaampaa, mutta siitä tulisi tilapäistä meluhaittaa.

Betonin rapautuminen on riski

Lammin vesitorni valmistui Untulanharjun korkeimmalle kohdalle vuonna 1973. Siitä ei ole paljastunut mitään akuuttia rakenteellista riskiä, vaikka saman valmistajan torni romahti Jyväskylässä vuonna 2012.

– Betonirakenne saattaa vanhetessaan ja rapautuessaan muodostua jonkinnäköiseksi uhkaksi alueen virkistyskäytölle. Ihan turvallisuussyistä haluamme purkaa sen pois, sanoo HS-Veden toimitusjohtaja Jukka Meriluoto.

Tornin vierestä kulkee kolmen kilometrin mittainen luontopolku.

Juha Sipponen kertoo, että tornissa on ollut sen tyhjillään olon aikanakin kulunvalvonta. Säännöllisesti on käyty myös tarkistamassa, ettei ilkivaltaa ole tehty.

Untulanharjun luonnosuojelualueeseen kuuluu myös muinaisrannan kivikkoa. Arkistokuva: Sara Aaltio

Valmista ehkä tänä vuonna

Työt ajoitetaan niin, että luonnolle aiheutuisi mahdollisimman vähän haittaa. Lintujen pesintääkään ei haluta häiritä.

Jos töihin päästään syksyllä, valmista olisi tämän vuoden puolella. Urakoitsijaehdokkaat ovat arvioineet, että työ olisi noin kuukaudessa ohi.

Purkujäte jää urakoitsijan omaisuudeksi ja hyödynnettäväksi, eli mahdollisesti kierrätykseen myytäväksi.

Asbestin ja muiden haitta-aineiden pitoisuudet vesiyhtiö on jo joutunut selvittämään. Asbestia on käytetty elementtien tiivistyksissä, mutta mitään hälyttävää ei Sipposen mukaan löytynyt.

Pumput hoitavat nykyään paineen

Lammin tornin jääminen pois käytöstä oli aikoinaan osittain myös kustannuskysymys, sillä se olisi vaatinut kalliin remontin.

Vesiyhtiöllä on Lammin verkostoalueella kaksi vedenottamoa, jotka tarvittaessa korvaavat toisiaan. Niistä vettä pumppaamalla pidetään paine riittävänä ilman vesitorniakin.

Vesitornit on HS-Vedellä käytössä vielä Iittalassa ja Parolannummella. Torneja on viime vuosina myös kunnostettu. Akaassa torneja on myös kaksi.

Uusia torneja ei nykypäivänä rakenneta. Viime keväänä yhtiölle valmistui Hämeenlinnan Moreeniin uusi, suoraan maan päälle rakennettu ylävesisäiliö. HäSa

Lue myös: Katso video: Lammille asettunut Pepe Forsberg esittelee tuntemattomia luontoaarteita, kuten Untulanharjun jääkaapin (30.5.2020)

Lammin lössiä

Lammin Untulanharjulla seisovan vesitornin purkamisessa pitää ottaa tarkoin huomioon luontoarvot.

Ympäristöhallinnon Natura-alueiden esittelyn mukaan Ormajärven–Untulanharjun alue on valtakunnallisesti arvokas luontotyyppien kokonaisuus, johon kuuluu kaksi erillistä aluetta: luontaisesti ravinteikas Ormajärvi ja Untulan–Hiidenhoilon harjualue.

Natura 2000 -verkosto on yksi tärkeimmistä Euroopan unionin keinoista, joilla se pyrkii pysäyttämään luonnon monimuotoisuuden kadon alueellaan.

Kaikkiaan Natura-alueita on Suomessa 1866.

Ormajärven–Untulanharjun alue kuuluu myös valtakunnalliseen harjujensuojeluohjelmaan. Osa harjualueesta on rauhoitettu.

Untulanharjun maalaji on ravinteikasta hienoa hietaa, niin sanottua Lammin lössiä. Sen vuoksi harjun kasvillisuus on lehtomaisen rehevää. Alueella on muun muassa metsälehmuksia ja varsin laajoja pähkinäpensaslehtoja.

Vesitornin alue pyritään palauttamaan luonnontilaan.

Kokemusta aiempien rakenteiden hävittämisestä on jo saatu, sillä 60 vuotta sitten rakennettua hyppyrimäkeä ei enää ole. Vuosikymmeniä sitten Untulanharjulla myös raivattiin ja räjäyteltiin maata laskettelumäkeä varten.

Päivän lehti

5.8.2020