Kanta-Häme

Vesiurheilukeskus ei päässyt kävijätavoitteeseensa

Vikmaninlahden uusi kesäurheiluvetonaula, kaapelivesilautailu, houkutteli noin 1 200 kävijää, kun tavoitteena oli 800 kävijää enemmän.
 
– Kävijämäärää verottivat selvästi säät. Etenkin kesäkuussa, kun aurinko ei paistanut, kävijöitä oli tosi vähän, mutta heinäkuussa, kun helteet alkoivat, ihmisiä alkoi tulla ja heiltä tuli positiivista palautetta siitä, että tällaista on Hämeenlinnassa, kertoo yrittäjä Teemu Jokiniemi.

Markkinointia on lisättävä

Kävijöistä selvä enemmistö, noin tuhat, kävi kokeilemassa kaapelivesilautailua. Suurin osa oli ensikertalaisia tai ei-aktiiviharrastajia. Noin kourallisesta tuli ensikokemusten jälkeen kanta-asiakkaita.
 
Seisten melottavia SUB-lautoja vuokrattiin noin 200 kertaa.
 
– Ehkä lautoja olisi pitänyt markkinoida enemmän. Kaapeli on ehkä enemmän näkyvä laite. Lisäksi se on lajina riittävän erilainen kokeiltavaksi, Teemu Jokiniemi pohtii SUB-lautojen heikohkoa kysyntää.
 
Vesiurheilukeskuksen asiakkaat olivat pääsääntöisesti 15–40-vuotiaita. Miehiä kiinnosti enemmän kaapelivesilautailu ja naisia SUB-laudat. 
 
Pääasiassa kävijät olivat Hämeenlinnan seudulta, mutta asiakkaita oli myös Helsingin, Tampereen, Lahden ja Turun seuduiltakin.

Moottoritie ei ollutkaan sampo

Yhtenä syynä, miksi Jokiniemi valitsi avopuolisonsa Jaana Strandmanin kanssa yrityspaikkakunnaksi juuri Hämeenlinnan, oli keskeinen sijainti. Ja sijainti myös aivan valtatie 3:n eli moottoritien kupeessa.
 
Jokiniemi uskoi vielä keväällä suoran näkyvyyden moottoritieltä Vikmaninlahdelle tuovan asiakkaita jo pelkästä mielenkiinnosta.
 
– Ehkä se etu jäi saavuttamatta. Kun kesä tuli ja lehti puihin, eihän keskuksemme niin hirveästi enää näkynytkään moottoritielle. Jotain tienvarsimainontaa varmaan tarvittaisiin, Jokiniemi pohtii.
 
– Meillä poikkesi silti matkan varrella ihmisiä, jotka olivat menossa pääkaupunkiseudulta Tampereen suunnalle mökille, hän lisää.

Taloudellisesti haasteellista

Teemu Jokiniemi ja Jaana Strandman kokeilivat nyt ensimmäistä kertaa siipiään yrittäjinä.
Molemmat olivat saaneet vakituiselta työnantajaltaan, Fazer Makeisilta, vapaata toukokuusta alusta elokuun loppuun, jotta vesiurheilukeskuksen pyörittäminen ylipäätään olisi ollut mahdollista.
 
– Olimme varautuneet elämään säästöillä, ja osittain elimmekin, mutta pystyimme osittain myös maksamaan palkkaa, Jokiniemi kertoo.
 
Hämeenlinnan kaupunginhallitus on antanut käyttöoikeuden maapohjaan ja vesialueeseen 14.5.2016 asti sekä jatkoksi kolmen vuoden optiomahdollisuuden toiminta-ajalle 1.5.–30.9.
 
– Toiminta jatkuu ehdottomasti ensi kesänä! Ja tällä hetkellä tuntuu, että käytämme optiotkin. Ensi kesän haaste on, että jos emme saa nykyiseltä työnantajaltamme lisää vapaata, joudumme palkkaamaan ulkopuolista työvoimaa. Ja palkathan on maksettava, oli sateinen kesä tai ei.
 
Tulevaa kautta varten Jokiniemi lupaa miettiä millä keinoin kävijämäärä saataisiin sinne pariintuhanteen ja ylikin. Vielä hän ei osaa nimetä mitään konkreettista uutta. 

Kesästä jäi hyvät kokemukset

Kokemuksia yrittäjyydestä Teemu Jokiniemi pitää positiivisina – ja mielenkiintoisina.
 
– Jäi hyvä fiilis siitä, että onnistuimme, vaikka emme asiakasmäärällisesti ihan tavoitteeseen päässeetkään. Saimme yrityksen perustettua, laitteet pystyyn ja byrokratian hoidettua. Kyllähän tässä aika paljon on saanut töitä tehdä keskuksen eteen.
 
Arkipäivinä, paitsi maanantaisin, pari paiski 8-tuntisia päiviä ja viikonloppuisin 10-tuntisia. Vielä syyskuun ajan vesiurheilukeskus on avoinna viikonloppuisin.
 
– Vuosi sitten en olisi kuvitellut, että olisin yrittäjäihminen, mutta kun saa tehdä jotain, mihin on intohimo, yrittäjyys on hyvä vaihtoehto.
 
– Voin kannustaa kaikkia yrittäjiksi, vaikka se saattaa tuntua pelottavalta. Ei se sen vaikeampaa ole kuin normaali palkkatyökään. Ottaa vain kapulan itselleen ja hoitaa ne asiat, jotka pitää hoitaa. Itse saa ja pitää tehdä kaikki. (HäSa)