Kanta-Häme

Veteraanien rivit harvenevat

Koijärven ja Ypäjän sotaveteraanit lopettavat omat yhdistyksensä tämän vuoden lopussa ja niiden jäsenet siirtyvät ensi vuoden alusta suoraan Forssan sotaveteraanit ry:n jäseniksi. Sotaveteraanitoiminta jatkuu Koijärvellä ja Ypäjällä kuitenkin normaalisti, mutta kerhomuotoisena vailla yhdistysbyrokratiaa.

– Toiminta jatkuu ihan samanlaisena kuin tähänkin asti, mutta tilit ja vuosikertomukset siirtyvät Forssan yhdistyksen pidettäviksi, toteaa Koijärven sotaveteraanien puheenjohtaja Ari Vähä-Pietilä.

– Ajatuksena on, että veteraanien kerhomuotoinen toiminta on vapaata eikä siitä tehdä pöytäkirjoja eikä pidetä tiliä, kuvailee Ypäjän sotaveteraanien puheenjohtaja Harri Juva.

Veteraanikerhoilla on edelleen käyttöoikeus rahavaroihinsa. Muutos ei myöskään heikennä yhdistystä vaihtavien veteraanien, heidän puolisoidensa tai leskien etuisuuksia.

Yhdistysten lakkauttamisen syynä on sotaveteraanien määrän hiipuminen niin, että toiminnan ylläpitäminen on vaikeutunut.

– Meillä on enää yhdeksän varsinaista veteraania ja sitten naisia ja leskiä, Vähä-Pietilä summaa.

Niin kauan kuin veteraaneja riittää

Ypäjälläkin on ollut jo jonkin aikaa vaikeuksia saada veteraanijäsen ilman houkuttelua yhdistyksen hallitukseen. Ypäjällä on puolisen tusinaa miesveteraania ja muutama rintamatunnuksen omaava nainen.

Forssan sotaveteraanit ry on ensi vuoden aikana muuttamassa nimensä Forssan seudun sotaveteraanit ry:ksi ja valmistautuu ottamaan tulevaisuudessa ”avosylin vastaan” kaikki seudun veteraanit. Forssan sotaveteraaneissa on tällä hetkellä noin 70 tunnuksen omaavaa, joista naisjäseniä on 25.

– Koetamme järjestää erilaisia tilaisuuksia niille, jotka jaksavat mukaan tulla, toteaa puheenjohtaja Erkki Lätti.

Muissa seudun veteraaniyhdistyksissä lakkautus ei ole vielä ajankohtaista. Humppilan sotaveteraanien puheenjohtaja Valio Lahti toteaa, että heitä on riveissä vielä yksitoista.

– Me toimimme hyvin. Vielä ei ainakaan suunnitella lopettamista.

Tammelan sotaveteraaneissa on tunnuksen omaavia yli 30, kun yhdistyksen kokonaisvahvuus on kannattajajäsenineen kaikkiaan lähes 300. Jokioisilla veteraaneja on yli 25, kun veteraaneja, puolisoita tai leskiä on yhdistyksessä yhteensä noin 70.

Vuosi kerrallaan eteenpäin

Puheenjohtajat Juhani Penttilä Tammelasta ja Pentti Mänki Jokioisilta näkevät, että yhdistyksillä on edelleen toimintaedellytyksensä, vaikka nuorimmatkin veteraanit täyttävät pian 90 vuotta.

Urjalan sotaveteraaneissa on puolestaan 16 varsinaista veteraania, jotka ovat nyt 89–97-vuotiaita. Kun mukaan lasketaan puolisot, lesket ja tukijäsenet, yhdistyksen jäsenmääräksi tulee 60.

– Niin kauan kuin saamme hallitukseen veteraanin, koetamme viedä toimintaa yhdistyksenä eteenpäin. Menemme vuosi kerrallaan, sanoo puheenjohtaja Teppo Selimaa.

Koijärven ja Ypäjän sotaveteraaniyhdistykset sinetöivät yhdistysten taipaleen päättymisen keskiviikkona kokouksissaan, jossa asia oli esillä toistamiseen. Kanta-Hämeessä on vuosi sitten lakkautettu Rengon sotaveteraanien yhdistys, josta tuli kerho ja jonka jäsenet siirtyivät Hämeenlinnan seudun sotaveteraaneihin.

Kanta-Hämeen sotaveteraanipiirin toiminnanjohtaja Pertti von Hertzen arvioi, että Suomessa veteraanitoiminta siirtyy kaksiportaiseen järjestelmään 2017 tai 2018, jolloin jäljellä olevat sotaveteraaniyhdistykset ovat suoraan yhteydessä sotaveteraaniliittoon ilman piirijärjestöä.

– Veteraanien keski-ikä on yli 90. On arvioitu, että veteraaneja on vuodenvaihteessa valtakunnassa 27 500, joista invalideja on noin 4000. Koko ajan väki harvenee.

Sotainvalidien veljesliiton Kanta-Hämeen piirissä ei yksikään paikallisosasto ole vielä lopettanut toimintaansa viimeisen iltahuudon vuoksi.

– Meillä on paikallisosastoilla säännöt, joiden mukaan osaston toiminta pitää lopettaa siinä vaiheessa, kun osastossa ei ole yhtään varsinaista sotainvalidia elossa, sanoo toiminnanjohtaja Mira Kulmala. Ensimmäiset osastot alkavat purkautua parin vuoden sisällä. (HäSa)