Kanta-Häme

Vettä, ruismallasta ja ruisjauhoja

”Kyl’ hyvist’ aineis’ oulompikin saa”, kerrotaan anopin todenneen miniänsä onnistuneesta mämmistä.

Nykyään tuokkoset, ropposet ja roveet tulevat kaupan pakastealtaasta, mutta entisaikaan talossa kuin talossa pääsiäismämmit tehtiin itse.

Mämmin teko vaati päivän verran aikaa ja jatkuvaa vahtimista. Aikalaisohjeessa mämmin todetaan onnistuneen, kun se laskeutuu tuokkosen pohjalle.

Periaatteessa mämmin teko ei ole monimutkainen prosessi.

Ensiksi vesi, ruismallas ja ruisjauhot laitetaan kattilaan imeltymään neljäksi, viideksi tunniksi. Sen jälkeen seosta paistetaan uunissa vielä useampi tunti.

Homma voi kuitenkin mennä useassa kohtaa pieleen. Imeltämisvaiheessa ainesosia lisätään vähitellen, ja seosta pitää hämmentää jatkuvasti. Käytännössä lieden ääreltä ei siis voi juuri poistua.

– Ja kaiken aikaa pitää maistaa, muistuttaa Anelma Laurila.

Ennen uuniin laittoa mämmiseoksen pitää jäähtyä. Sitä ei voi kuitenkaan jättää huoneenlämpöön, jottei imeltymään lähtenyt alku happamoidu.

Uunissa mämmiä pitää vielä vahtia, ettei se kuohu yli. Kuohumisen jälkeen mämmin kuuluu laskeutua tuokkosen pohjalle, kuten ohjeessakin todetaan.

– Siinä on päivän työ, Anja Orkola puolestaan toteaa.

Maa- ja kotitalousnaisten järjestämässä Mämmien (ja ämmien) yössä vieraillut Orkola on tehnyt työuransa järjestön asiantuntijana. Myös Laurila on ollut toiminnassa kiinteästi mukana.

He ovat molemmat olleet mukana laatimassa muun muassa kahta Hämeen perinneruokien saloihin opastavaa reseptikirjasta, joiden ohjeet on kerätty vanhoilta emänniltä ja pitokokeilta. Kirjoista löytyy myös mämmiohje, jossa ei tosin mainita aikoja eikä mittoja. Mämmiä tehdään niin kauan, kunnes se on valmista, välillä hiillosta liikutellen ja kattilaa siirrellen.

– Eihän monilla emännillä ollut mitään desimittoja, vaan silloin mentiin sormituntumalla, Orkola kertoo.

Jokaisella oli oma mämminsä, joiden makuerot syntyivät raaka-aineista. Mämmiä makeutettiin tummalla siirapilla. Jotkut lisäsivät siihen pomeranssinkuorta. Laurilan omassa reseptissä tumman siirapin kaveriksi tulee appelsiinimarmeladia.

Molempien naisten kotona on tehty mämmiä, joka tarjoiltiin luonnollisesti puisista tuokkosista.

– Isä teki tuokkoset keväisin, koska tuolloin koivusta sai kaarnan, Orkola muistelee.

Mämmien yössä imellyskattilaa hämmentävä Satu Nokkonen kertoo, että käytännössä mämmi on imellettyä ruispuuroa.

Osassa Hämettä suositaan pelkkää rukiita sisältävän mämmin sijaan perunamämmiä, jonka pohjana on löysä perunavelli.

– Se näyttää samalta kuin tavallinen mämmi, mutta on maultaan makeampaa.

Teollisesti mämmiä on valmistettu nyt 51 vuotta. Viime vuonna vietetyn juhlavuoden kunniaksi Kymppi-Maukkaat lanseerasi mämminsä rinnalle mämmijäätelön.

Yrityksen valikoimassa on myös muita sovellettuja mämmituotteita kuten kerrosmämmiä.

– Niiden maut on valittu maistatuksen perusteella, jotta ne houkuttelisivat mämmin pariin juuri niitä ihmisiä, jotka eivät ole maistaneet mämmiä sitten lapsuuden, kertoo myyntipäällikkö Pauli Karttunen.

Myös Orkola ja Laurila kertovat suosivansa nykyään kaupan mämmiä, jota he nauttivat perinteisesti maidon, kerman tai vaniljakastikkeen kera.

– Nykyään kaupoissa on myös sokerittomia mämmejä, mutta minun mielestäni mämmiin kuuluu ehdottomasti sellainen sokerin rapina, Laurila sanoo. Häsa