Kanta-Häme

Video: Matti Simolalle raviurheilu ja hevoset ovat verenperintöä – Sinnikäs työ palkittiin vuoden alussa

Matti Simolan sinnikäs ura raviurheilun parissa palkittiin vuoden alussa. Yli sata vuotta kestänyt kasvatustyö lammilaisella tilalla sai ori Ilon Vilistyksestä ensimmäisen arvovoittajan.
Matti Simolan mukaan Ilon Vilistys on kuuma ja kovapäinen. Tallissa Vilistys asuu veljensä Lakosten naapurina, mutta oreja ei ole voinut enää vuosiin tarhata yhdessä. -Meni liian raisuksi, Simola kuvaa. Kuva: Pekka Rautiainen

Lammilainen Matti Simola on kasvattanut, valmentanut ja ajanut ravihevosia käytännössä aina.

Hänen uransa saavutti kuitenkin uuden etapin heti vuoden toisena päivänä, kun Simola voitti omalla kasvatillaan ori Ilon Vilistyksellä Vermossa T64-lähdön. Kyse on ensimmäisestä niin sanotun arvolähdön voitosta Simolan yli 40-vuotisella raviuralla.

– Vilistys on myös ensimmäinen tämän tilan kasvatti, joka on voittanut tämän tason lähdön.

Aivan puskista voitto ei tullut. Simolan mukaan Vilistys on antanut koko syksyn hyviä näyttöjä.

Simolan suku on kasvattanut suomenhevosia tilallaan Lammilla yli sata vuotta.

Matti Simola esittelee yhtä suvun vanhimmista säästyneistä stipendeistä, jonka mukaan suomenhevostamma Polkka on palkittu hevosnäyttelyssä vuonna 1916. Polkan omisti Simolan isovaari.

– Vuonna 1916 isovaarini ajoi myös tiettävästi ensimmäiset ravinsa, Simola kertoo.

Ensimmäisen oman hevosensa Matti Simola sai vuonna 1972. Tuolloin syntyi tamma Iloste, joka on Ilon Vilistyksen emänisänemä.

– Ennen kuin Iloste syntyi, isä sanoi, että siitä tulee minun hevoseni.

Simola oli saanu ajaa pikkupoikana jo Ilosten emällä Tepastella, mutta Iloste oli hänen elämänsä hevonen.

Se starttasi raveissa elämänsä aikana 37 kertaa, joista 14 kertaa se selvisi tolpalle voittajana.

– Harvoin Iloste ei yltänyt kärkikolmikkoon.

Iloste kuoli kuitenkin ennen aikaisesti jo 12-vuotiaana.

 

Simola on kerännyt sukunsa hevoskasvatukseen liittyvät dokumentin yksien kansien väliin. Kirjasta löytyy stipendejä raveista ja näyttelyistä vuodesta 1916 lähtien.

Hevoset eivät ole koskaan olleet Simolan suvulle pääelinkeino, vaan harrastus.

Matti Simola on ammatiltaan metsäkoneenkuljettaja. Tällä hetkellä hän ajaa puita metsänhoitoyhdistykselle.

Hevosia Simolan tallissa on nyt 13. Osan niistä omistaa hänen tyttärensä Sari Simola, joka toimii ratsastuksenopettajana Korpikylän Kartanon ratsastuskeskuksessa Hollolassa.

Kolmea hevosista Simola valmentaa itse. Tallitöiden lisäksi hän ajaa jokaisella hevosella lenkin joka toinen päivä tai siihen hän ainakin pyrkii.

– Talvi on ollut aina hevosten kunnolle takapakkia, koska silloin menee niin paljon aikaa metsätöissä.

Vilistyksen menestyksen myötä Simola on kuitenkin päättänyt keskittyä tänä talvena enemmän hevosiin.

 

Ravihevosista puhuttaessa ei ole aina itsestään selvää, että hevosen omistaja, valmentaja ja ohjastaja ovat sama henkilö. Simola pitää tätä kuitenkin tärkeänä omien hevostensa kohdalla.

– Se kuuluu harrastukseen. Saan itse nauttia, jos voitan, ja jos en menesty tiedän, että se olen minä, joka olen mokannut.

Omasta hevosestaan tietää parhaiten, miten sen saa kilpailutilanteessa rauhoitettua.

Ilon Vilistystä Simola kuvailee kuumaksi. Sillä on siis menohaluja, vaikka muille jakaa. Etenkin auton takaa lähtiessä sen kanssa pitää olla tarkkana, etteivät menohalut ylly laukaksi.

Simola kertoo myös, että omiensa puolesta jännittää paljon enemmän, jos seisoo radan varressa katsomassa.

– Ajaessa ei ehdi jännittää.

Simolan suvun ensimmäinen hevosmies oli hänen isovaarinsa. Suku on kasvattanut pääasiassa ravihevosia, mutta osa hevosista on päätynyt myös muuhun käyttöön. Kuva: Pekka Rautiainen

Vilistys ravaa Simolan kanssa voittojen perässä myös lopputalven. Seuraava tavoite on pykälän arvostetumpi T75-voitto.

– Aina pitää olla tavoitteita. Minun mielestäni lähtöjen välillä ei kuitenkaan ole tasoeroa, vaikka ihmiset sitä pelkäävätkin.

Simolan suurin haave hevoskasvattavajana on tietenkin oman kasvatin menestys Kuninkuusraveissa.

– Siitä ne haaveilevat kaikki.

Simola pitää kuitenkin tärkeänä myös pienempiä kilpailuja ja toivoo niistä voittoja tasapuolisesti kaikille.

Suomenhevosen kasvatustoimintaa ei enää tueta rahallisesti, ja esimerkiksi Suomenhevosliitto on ollut huolissaan suomenhevosten geenipoolin ja kasvatustoiminnan pienenemisestä.

Pienimuotoisempi kilpailutoiminta ja siinä menestyminen kannustavat kasvattajia ja hevosten omistajia jatkamaan harrastustaan ja tukemaan näin myös suomenhevosen säilymistä. HÄSA

 

Toto-lähdöt

T64 (ent. T65) on keskiviikkona Vermossa juostavan, Toto-pelattavan ravilähdön tunnus.

T75 (ent. T76) on lauantaina juostavan, Toto-pelattavan ravilähdön tunnus.

T75-lähdöt juostaan joka lauantai eri raviradalla ympäri Suomen.

T-alku lähdön tunnuksessa viittaa siihen, että lähdössä voi pelata Veikkauksen Totoa.

Numerot T-kirjaimen perässä viittaavat siihen, miten moni lähtö pelattavissa olevista totoajan pitää veikata oikein voittaakseen jotain.

T75-lähtöjä pidetään perinteisesti viikon päälähtöinä, joissa juoksevat parhaat hevoset ja jotka saavat myös yleisöltä suurimman huomion.

T64-lähdöt ovat viikon kakkoslähtöjä.

Päivän lehti

21.2.2020