Kanta-Häme Hämeenlinna

Video: Nuoret tekivät käytännön ilmastoteon ja istuttivat metsää – Kymmenen vuoden kuluttua paikalla on hiilinielu

Hämeenlinnan kahdeksasluokkalaiset pääsivät istuttamaan metsää Hämeenlinnan seudun 4H-yhdistyksen perinteisillä metsäpäivillä.
Matias Sihvosen (vas.), Eeti Hännisen, Rabina Aminin ja Jemina Ahtolan käsissä kuusen taimet asettuivat kauniisti savimättäisiin. Kymmenen vuoden kuluttua paikalla kasvaa hiilinielu. Kuva: Sara Aaltio
Matias Sihvosen (vas.), Eeti Hännisen, Rabina Aminin ja Jemina Ahtolan käsissä kuusen taimet asettuivat kauniisti savimättäisiin. Kymmenen vuoden kuluttua paikalla kasvaa hiilinielu. Kuva: Sara Aaltio

Isku mättääseen, leuat auki, taimi putkeen ja pieni pyöräytys. Kärkisilmu kohti taivasta ja taimi riittävän syvään.

Taimipaakun päälle tiiviisti multaa, ettei se kuivu mättään nokkaan.

Näin ohjeisti Metsäkeskuksen elinkeinopäällikkö Jouni Rantala Nummen yhtenäiskoulun kahdeksasluokkalaisia Hämeenlinnan Käikälässä, jossa oppilaiden tehtävänä oli istuttaa metsää Hämeenlinnan kaupungin omistamalle maalle.

Metsänistuttaminen on käytännön ilmastoteko, ja se oli mukana yhtenä rastina Hämeenlinnan seudun 4H-yhdistyksen metsäpäivillä.

Rastista vastasi Metsäkeskus, joka meneillään olevan Hime-hankkeensa (Hämeen ilmastoviisas maaseutu ja energiayrittäjyys) puitteissa haluaa lisätä nuorten ilmastotietoutta.

”Ihan kivaa se oli ja helppoakin”

Metsää pääsivät istuttamaan Nummen yhtenäiskoulun, Kaurialan koulun ja Hattulan kahdeksasluokkalaiset.

Luokat saapuivat paikalle porrastetusti, ja ensimmäisinä töihin pääsivät Nummen yhtenäiskoulun oppilaat.

Taika Kujala (vas.), Iiris Aaltonen ja Hilma Heinänen suoriutuivat Jouni Rantalan mukaan pottiputken käytöstä hyvin. Nuorten mielestä päivä toi vaihtelua koulupäivään, kun sai olla ulkona. Kuva: Sara Aaltio
Taika Kujala (vas.), Iiris Aaltonen ja Hilma Heinänen suoriutuivat Jouni Rantalan mukaan pottiputken käytöstä hyvin. Nuorten mielestä päivä toi vaihtelua koulupäivään, kun sai olla ulkona. Kuva: Sara Aaltio

Hilma Heinänen, Iiris Aaltonen ja Taika Kujala istuttivat yhdessä noin kymmenkunta kuusen tainta.

– Ihan kivaa se oli ja helppoakin sitten, kun sen osasi, Heinänen kuvailee.

Alkuun pottiputken kärki ei meinannut upota kovaan savimaahan.

– Taimi ei jäänyt heti maahan, Aaltonen kertoo.

Kymmenen vuoden kulutua istuttajien mitassa

Jouni Rantala arvioi kolmikon suorituksen hyväksi. Taimet ovat tukevasti maassa ja odottavat tulevia kasvukausia.

– Nyt olette tehneet henkilökohtaisen ilmastoteon, kun istutitte puita. Näistä tulee kuusen taimikko ja lopulta kuusimetsä, hän summaa.

Rantala kuvailee puuston kasvua konkreettisen aikajanan avulla. Kun taimet istuttaneet nuoret ovat jatko-opintojen vaiheessa, taimikko on varhaishoitovaiheessa eli siellä kasvava vesakko on raivattava pois.

– Kun alatte siirtyä työelämään, kuuset ovat jo teidän mittaista, ja edessä on taimikonhoitovaihe. Kymmenen vuoden kuluttua, kun olette 24-vuotiaita, tässä on hiilinielu.

Rauhalan mukaan yhden kuution verran kasvava taimikko sitoo hiilidioksidia noin 900 kiloa vuodessa.

Video: Näin nuorilta luonnistuu metsänistutus

Lisää metsätietoutta

Hämeenlinnan seudun 4H-yhdistyksen hallintopäällikkö Tuija Ruokolahti kertoo, että metsäpäivien tarkoituksena on pitää yllä nuorten metsätietoutta.

Metsätalouden lisäksi esille nousevat ekologinen ja sosiaalinen puoli, kuten ilmastoasiat ja metsään liitetty hyvinvointiteema.

Mukana Metsäpäivillä ovat perinteisesti myös Hämeen Seudun ammatti-instituutti (Hami) ja Tampereen seudun ammattiopisto (Tredu) esittelemässä tarjoamaansa metsäalan koulutusta.

Hamin koulutuspäällikön Juha Mäkelän mukaan metsäpäivillä opiskelijat ovat saaneet tietoa siitä, että metsäalalta on tarjolla koulutusta. Joskus metsäpäivillä saadusta kipinästä seuraa hakeutuminen opiskelemaan alaa.

Osalla nuorista on jonkinlainen konkreettinen kontakti metsään. Se voi olla esimerkiksi mökkipuiden teko yhdessä vanhempien kanssa.

Koulutuspäällikkö Juha Mäkelä kertoi oppilaille Hamin metsäalan perustutkinnosta. Evolla valmistuu metsureita ja metsäpalvelujen tuottajia Kuva: Sara Aaltio.

Konkarilta hoituu metsänistutus

Vaikka Matias Sihvonen ei ole aiemmin metsää istuttanut, hän uskoo onnistuvansa siinä ongelmitta.

– Olen konkari monessa asiassa, kyllä se tulee hoitumaan, nuorimies heittää ja nojaa punaiseen istutusputkeen.

Sihvoselle metsä on tuttu paikka. Hän käy siellä koiran kanssa neljä kertaa viikossa.

– Metsässä on rauhallista, ja siellä kuulee kivoja ääniä. Retkeilyä tulee tehtyä vanhempien kanssa. Tällä hetkellä en näe metsäalan koulutusta mahdollisena. Jos salibandyharrastus sujuu hyvin, siitä voisi kehitellä jonkinlaista työtä, Sihvonen kertoo.

Metsä rauhoittaa

Myös Rabina Amini ja Jemina Ahtola käyvät ahkerasti metsässä. Vaihtelevat metsäpolut vievät Aminin mielestä voiton asfaltilla kävelemisestä.

– Aika monta kertaa viikossa käyn metsässä kävelemässä, kuuntelemassa ääniä ja rauhoittumassa, Ahtola kertoo.

Nuoret ovat tottuneet pistämään sormensa multaan, sillä he pitävät kasvimaan hoidosta. Ahtola on myös kaatanut ja pilkkonut yhdessä isänsä kanssa polttopuita.

– Olisi tosi tärkeää, että kaikki yrittäisivät osaltaan vaikuttaa ilmastoasioihin ja yritettäisiin vähentää päästöjä, Ahtola kommentoi metsäpäivien esille nostamaa ilmastoteemaa.

Kaverukset siirtyvät itse asiaan. Ahtola kokeilee ensin istutuspottia, ja Amini noutaa taimivakasta muutaman kuusen taimen.

Nuorten käsissä Käikälän laikkumätästetty vanha pellonpohja muuttuu uudeksi hiilinieluksi. HäSa

Rabina Amini on tottunut laittamaan kätensä multaan. Hän puuhailee kesäisin kasvimaalla. Kuva: Sara Aaltio.

Lue myös:

Tänään vietetään Maailman ympäristöpäivää: On aika pelastaa maailma itseltämme (5.6.2020)

Jokioisten Elonkierrosta löytyy nyt hyvinvointimetsä, jossa puolen tunnin reitti hoitaa mieltä – Runoja puiden lomassa (16.7.2020)

Oikaisu 11.9. kello 11.01. Aiemmin jutussa annettiin väärä kuvaus pottiputken käytöstä. Leuat aukaistaan vasta sitten, kun putki on isketty mättääseen. Alunperin jutussa työjärjestys oli päinvastoin. Tällöin putki olisi täynnä multaa.

8.-luokkalaisten metsäpäivät

Hämeenlinnan seudun 4H-yhdistys järjesti perinteiset metsäpäivät tänä syksynä 8.–11.9.

Mukana on eri metsäalan toimijoita, kuten Suomen Metsäkeskus, Metsänhoitoyhdistys, Hami ja Tredu ja Vanajavesisäätiö.

Oppilaille on tarjolla 5–7 metsäalanasiantuntijoiden pitämää toiminnallista rastia.

Metsäpäiville osallistuvat peruskoulun 8.-luokkalaiset, joilla biologiassa teema metsä.

Yhteensä noin 860 koululaista Hämeenlinnan seudulta osallistui metsäpäiville.

Tänä vuonna tiistain tapahtuma oli poikkeuksellisesti Käikälässä, loppuviikko tuttuun tapaan Ahvenistolla.

Lähde: Hämeenlinna seudun 4H-yhdistys

Päivän lehti

28.9.2020

Fingerpori

comic