Kanta-Häme

Viekö kilpailu tuhkatkin pesästä?

Joukko piirinuohousjärjestelmään suivaantuneita nuohoojia perusti puolitoista viikkoa sitten Uudessakaupungissa oman yhdistyksen, Suomen Nuohoojat ry:n. Yhdistyksen jäsenet pitävät nykyistä järjestelmää epäoikeudenmukaisena, koska se estää heitä harjoittamasta ammattiaan yrittäjinä omilla kotiseuduillaan.

Nuohouspalveluista päättää kunkin alueen pelastustoimi. Pelastuslaitos voi hoitaa ne itse, hankkia ne piirinuohoojilta tai avata palvelut vapaalle kilpailulle. Yleisimmin on käytössä piirinuohousjärjestelmä. Näin on muun muassa Kanta-Hämeessä.

”Kapinanuohoojat” katsovat, ettei uusilla yrittäjillä ole mahdollisuuksia piirinuohoojien kilpailutuksessa. Lakisääteisiä nuohouspalveluita voi tarjota vain pelastustoimen valitsema toimija.

Pelastusjohtaja Esa Pulkkinen Kanta-Hämeen pelastuslaitokselta kertoo, että piirinuohousjärjestelmä on maakunnassa ajantasaistettu viimeksi viime vuoden lopulla. Hänen mukaansa järjestelmää ei olla muuttamassa vapaan kilpailun suuntaan.

– Kanta-Hämeen osalta järjestelmä on toiminut hyvin. Muutostarpeita ei ole tullut esille. Pidämme säännöllisesti vuosipalaverit nuohoojien kanssa, eikä asiaa ole nostettu keskusteluissa esiin.

Pelastuslaitoksen ja nuohoojien seuraava palaveri pidetään helmikuun puolivälissä. Tuolloin arvioidaan, onko nuohouspiirien rajoihin tulossa mahdollisesti muutoksia.

Nuohouspiirien rajat noudattavat Kanta-Hämeessä pääsääntöisesti kuntarajoja. Vuoden 2009 kuntaliitos ei vaikuttanut rajoihin, vaan liitoskuntien nuohouspiirit säilyivät vuoden 2008 kuntarajojen mukaisina.

”Kilpailu ei pelota”

Sisäministeriö selvittelee omalta osaltaan nuohousta koskevan pelastustoimen lainsäädännön muutostarpeita. Esiselvityksessä kartoitetaan nuohouspalveluiden nykytilanne ja arvioidaan sääntelyn toimivuutta.

Selvitys valmistuu helmikuun loppuun. Sen jälkeen perustetaan työryhmä pohtimaan, pitääkö järjestelmää muuttaa.

Hämeenlinnan läntisten osien piirinuohooja, nuohoojamestari Juha Tuomi sanoo, ettei pelkää, vaikka vapaa kilpailu tulisikin. Hän kiertää piiriään säännöllisesti, eikä häntä tarvitse erikseen kutsua paikalle. Päävastuu nuohouksen järjestämisestä on rakennuksen omistajalla itsellään.

– Jokunen asiakas voisi mennä, mutta jos olisin vapaa toimija, en kiertelisi tällä tavalla. Jos lähtisin työhön vain puhelimen soitua, en tekisi tätä enää samalla hinnalla.

– On niin asiakkaan kuin pelastusviranomaisten etu, että tutut miehet hoitavat hommat ja tietävät mitä, missä ja milloin.

Samoilla linjoilla on Eero Mikkola, jonka maatilan hakevoimalan piippua Luolajassa Tuomi maanantaina nuohosi.

– Mitä sitä miestä vaihtamaan, ei tämä nyt mikään kallis lysti ole.

”Ei vain taajamissa”

Nuohousalan keskusliiton toimitusjohtaja Juhani Jyrkiäinen ei lämpene vapaata kilpailua kannattavien ”kapinallisten” ajatuksille.

– Suomeahan sanotaan yhdistysten luvatuksi maaksi, he toimivat omalla tavallaan.

Hänen mukaansa piirinuohousjärjestelmä takaa palvelut koko piirin alueella kattavasti ja edullisesti.

– Ei vain taajamissa. Haja-asutusalueilla iso osa kustannuksista syntyisi matkoista, jos nuohooja tekisi vain yksittäisiä kohteita. Nyt syntyvistä kuluista kahdeksankymmentä prosenttia syntyy paikan päällä tehtävästä työstä.

– Sitä paitsi asiakastyytyväisyys on hyvällä tasolla. Tutkimuksissa nuohouspalvelut sijoittuvat toiseksi heti kirjastopalveluiden jälkeen. (HäSa)

Päivän lehti

31.3.2020